Testissä Garmin Forerunner 225

Sykkeen ranteesta mittaava FR225 on kelpo peli aktiiviselle harrastajajuoksijalle.*

Garminin Forerunner 225 yhdistää erinomaisesti GPS-juoksukellon ja aktiivisuusrannekkeen ominaisuudet. Sykkeen ranteesta mittaava laite on oiva valinta aktiivisille harrastajajuoksijoille, joskin korkeahko hinta (ovh 319 euroa) saattaa karkottaa osan ostajista.

 

Sykkeen mittaus ranteesta

Forerunner 225:n merkittävin uutuusominaisuus on sykkeen mittaaminen ranteesta. Moni valmistaja on lähiaikoina alkanut kokeilla sykkeen mittausta ilman perinteistä sykevyötä, joskin moni brändi aloittaa nämä kokeilut aktiivisuusrannekkeista (esim. Fitbit Charge) tai ei-niin-vaativien urheilijoiden sporttikelloista (esim. Polarin uutuuskello A360). FR225:ttä voikin pitää pelinavauksena teknologian tuomisesta varsinaisiin urheilukelloihin.

FR225:ssä sykkeen mittaus tapahtuu optisella anturilla. Koska sykkeen mittaaminen tapahtuu valon avulla, on kellon takaosassa pehmeä silikonihelma, joka estää valon pääsyn ranteeseen ja parantaa näin sykkeen lukemisen luotettavuutta.

Sykettä saa mitattua juoksumoodin lisäksi myös muutaman napin painalluksella milloin vain pienen hetken ajan. Tämä on hauska lisäominaisuus esimerkiksi aamun leposykkeen seuraamiseen. Itse pikatsekkasin sykkeen välillä crossfit-treenien päätteeksi – ja hammaslääkärin odotushuoneessa panikoidessani. Aina pikavilkaisu ei ollut kovin pikainen, koska optinen sykkeemittaus kestää tovin.

Talviliikkujalle sykkeen mittaus ranteesta on ongelmallisempaa, kun kelloa joutuu kaivamaan esiin hihojen alta. FR225:n saa onneksi paritettua myös ant+-yhteensopivan sykevyön kanssa, joten kellon voi esimerkiksi hiihtolenkillä heittää hihan päälle.

Sykkeenmittaus käynnistyy automaattisesti juoksumoodiin siirryttäessä. Sykettä voi tarkastella harjoituksen aikana sekä numerona että eri sykealueittain. Sykealueet kalkuloidaan ensin käyttäjän syöttämien ominaisuuksien (ikä, paino jne.), ja ne muokkautuvat harjoittelun myötä. Sykealueensa voi käydä myös syöttämässä kelloon. Sykealueet ovat hyvä tapa seurata harjoittelua, etenkin jos numeeriset arvot eivät avaudu niin hyvin. 

Sykkeen mittaaminen ranteesta on erinomainen asia sykevyönsä helposti unohtavalle liikkujalle. Monet ovat esittäneet epäilyjä optisen mittauksen luotettavuudesta, mutta itse olin positiivisesti yllättynyt FR225:n sykkeenmittauksen laadusta. Sykkeen löytäminen kesti välillä tovin, mutta kokonaisuudessaan laite pysyi hyvin kartalla sykkeistäni. Parhaiten sykettä saa mitattua kellon ranteen ollessa tiukalla. Itse huomasin toimivimmaksi sen, että arkikäytössä pidin ranneketta löysällä ja lenkille lähtiessä kiristin sitä. (FR225:n seuraajassa FR235:ssä on käytetty lisenssitekniikan sijaan Garminin omaa tekniikkaa sykkeen optiseen mittaamiseen, joten pieniä parannuksia saattaa olla luvassa.)

Alla olevassa kaaviossa on rinnakkain samalla lenkillä kahdella eri laitteella kerätyt tiedot. Vasemmalla näkyy FR225:n keräämä tieto, oikealla Garminin Vivoactiven sykevyön keräämä data. Pientä vaihtelua näkyy, mutta kokonaisuudessaan esimerkiksi tahdin (toinen rivi) ja kadenssin (neljäs rivi) suhteen ei ollut dramaattisia eroja (töksähtelevä juoksutahti selittyy pääosin sillä, että mukana lenkillä oli koira, jolloin matkanteko pysähteli vähän väliä.) Keskisyke oli FR225:n mukaan 138, Vivoactiven mukaan 135. Ranteesta mitattu syke (kolmas rivi) tuntui olevan hieman herkempi sykkeen vaihteluille (tai näyttämään sykkeen vaihtelua), joten nousut ja laskut näkyvät kaavioissa dramaattisempina. 

Sama lenkki FR225:llä (vas.) ja Vivoactiven sykevyöllä (oik.) mitattuna.

 

Juoksuominaisuudet

Juoksukellona FR225 on hyvä valinta perusharrastajalle. Kellon näyttöjä saa muokattua mielensä mukaan, ja kuten yllä olevasta kaaviosta nähdään, myös pelkän kellon avulla saadaan melko hyvää dataa kadenssista sykkeen lisäksi.

Kaaviossa näkyy Garmin Connectin antamat tiedot samasta lenkistä kahdella eri laitteella mitattuna. Ainoa merkittävä ero laitteiden välillä oli kalorinkulutus: FR225 arvioi lenkillä palaneen 356 kcal, Vivoactive taas 293 kcal. Kalorinkulutus tosin on kaikista sporttikellojen tarjoamista ominaisuuksista epätieteellisin, joten suuria johtopäätöksiä tästä ei ole tarvis vetää. Itse pidän kalorinkulutustietoa puhtaasti nice to know -tason infona, enkä koskaan käytä sitä ohjaamaan omaa syömistäni.

Garmineja on aikoinaan moitittu GPS:n löytämisen epäluotettavuudesta, ja esimerkiksi muutama vuosi sitten testaamassani Forerunner 15:ssä GPS:n löytyminen oli todella hidasta. Nykyään GPS-ongelmia ei tunnu olevan, vaan FR225 nappaa satelliitista kiinni nopeasti. Pisimmällä testikauden juoksulla (Helsinki City Trail, polkupuolimaraton) GPS pysyi melko hyvin samoissa lukemissa virallisten kisan kilometrimerkintöjen kanssa. Sisätiloissa juoksemiseen kellossa on sisäinen kiihtyvyysanturi, jota en testijaksolla kokeillut.

Juoksun rinnalla muita lajeja harrastavaa harmittaa, että FR225:ssä ei ole tarjolla muita lajivaihtoehtoja. Tämä puute on tosin korjattu juuri markkinoille saapuvassa Forerunner 235:ssä, jossa on sekä juoksu- että pyöräilyomaisuudet ja mahdollisuus ladata erilaisia ohjelmia ja kellonäyttöjä Connect IQ -kaupasta. Uusi laite myös mittaa sykettä ympärivuorokautisesti.

 

Aktiivisuuden seuranta

FR225:stä löytyvät kaikki Garminin aktiivisuusrannekkeiden ominaisuudet: päivän aktiivisuustason seuranta, otetut askeleet, uni. Tietoja pääsee seuraamaan sekä älypuhelimesta (iOS, Android) että tietokoneelta Garminin Connect -palvelussa.

Kellon saa hälyttämään liian pitkästä paikoillaan olosta. Muutamalla napin painalluksella laite näyttää päivän askeleet ja askeltavoitteet. Hälytykset ja muut saa toki pois päältä, jos ei esimerkiksi halua säikähtää pitkässä palaverissa kellon ruvetessa värisemään.

Suunnon Ambit 3 Sport ja Garminin Forerunner 225 rinnakkain. Koko on laitteissa melko sama, painoeroa on melkoisesti.

 

Käytettävyys, akun kesto ja muut nippeliasiat

Ensi alkuun FR225:n koko (halkaisija 25,4 mm, korkeus 16 mm) tuntui massiiviselta pienessä ranteessa. Pian kellon koko kuitenkin unohtui, ja laitteen lähestulkoon unohti. Tästä on kiittäminen etenkin laitteen keveyttä (54 g, vrt. Suunto Ambit Sport 3 yllä olevassa vertailukuvassa 80 g). Kellon ranneke on pehmeä ja mukailee rannetta todella hyvin, mutta sen pinta on aavistuksen nihkeä ja nukkaantuu helposti. Kello kannattaakin välillä pesaista suihkussa käydessään.

Laitetta on helppo käyttää, joskin välillä navigoiminen on hieman epäintuitiivista. Kellon piippaukset ja äänet ovat hieman muovisia, itse valitsin laittaa mahdollisimman paljon ääniä pois.

Akulle luvataan 4 viikon kesto normimoodissa ja enintään 10 tunnin kesto harjoitustilassa. Omassa käytössäni akku kesti kertalatingissa muutaman viikon, kun kävin juoksemassa muutaman lenkin viikossa.

 

Plussat:

• Sykkeen mittaus ranteesta toimii
• Aktiivisuuden mittaus
• Todella mukava kädessä
• Keveä ja helppokäyttöinen

Miinukset:

• Ei muita lajeja kuin juoksu
• Korkeahko hinta

 

Lopputuomio:

Forerunner 225 on erinomainen valinta sykevöitä vierastavalle aktiiviselle juoksijalle, joka haluaa dataa myös muusta aktiivisuudestaan. Monia eri lajeja harrastavaa uusi FR235 kiinnostanee enemmän. Juoksukellona laite saa kouluarvosanaksi 9–.

 

*Garmin tarjosi tuotteen testiin, näkemykset omiani.

 

Aikaisempia laitetestauksia:
Polar A300
Garmin Vivoactive
Garmin Forerunner 15 ja Vivofit

 

ps. Pahoittelut kököstä kuvanlaadusta, parempi kamerani on rikki, ja pimeä vuodenaika + vanha iPhone = suttuisia kuvia…