Puu-Vallila/Merihaka
Ihanaa, että ”se on syksy nyt!!” -toitottajat oli väärässä! Syksy on kyllä ihanaa aikaa sekin, mutta ei tälläisellä tynkäkesällä oikein jaksa koko pitkää talvea läpi, joten olen hyvin onnellinen, että aurinko tuli hetkeksi takaisin. Osaa taas arvostaa ihan eri tavalla nyt kun oli niin viluisia päiviä tässä välissä. Elämä on aina asteen verran iisimpää kun aurinko paistaa ja on lämmintä. Elokuu tuo kuitenkin jo aivan erilaisen sävyn ja valon. Alkusyksyn fiiliksen, vaikkakaan en myönnä että oltaisiin jo siellä saakka vuoden kiertoa. Ei ei ei. Elän mieluummin deniaalissa.
Oon ollut nyt muutaman päivän kissahoitsuna täällä Puu-Vallilassa. Kävin illansuussa pienellä kävelyllä. Ja tulin takaisin sisälle. Kaipasin yksinoloa eilisen hektisyyden jälkeen ja olen vain ollut tässä näin, hiljaa. Välillä kuunnellut Else-kissan juttuja ja paijaillut häntä. Kova on puhumaan, kun sille päälle sattuu.
Eilen oli Vallisaari, joogatunnin ohjaus, ystävän synttärit Ondassa ja Siltasessa. Niin ja Meripubissa parit vielä ennen kotiinmenoa. Joillekin varmaankin aivan normipäiviä tuollaiset, mutta itse väsähdän todella herkästi, jos on paljon aktivitettiia yhden päivän aikana. Mutta onneksi tänään tosiaan vastapainoksi olikin aikatauluvapaa päivä poikaystävän seurassa. Ja ilta yksin, ah.
Puskakuvat otettu Merihaassa. Koska missä muualla olisi yhtä vehreää kuin siellä??
