Minulla on kaksi työtä. Toinen joogaohjaajana, toinen myyjänä second hand -liikkeessä. Usein ihmiset kommentoivat tätä yhdistelmää sanomalla, että saan kummastakin hyvää vastapainoa toiselle. Useimmiten myötäilen, mutta tosiasiassahan asiakaspalveluduuni on ihan samaa hommaa kuin joogan ohjaaminen. Kummassakin työssä päädytään parhaaseen lopputulokseen, kun olen täysin oma itseni, kohtaan jokaisen ihmisen yksilönä, keskityn hetkeen, olen läsnäoleva ja ennenkaikkea haluan olla juuri siinä sillä hetkellä. En jaksaisi asiakaspalvelutyötä, ellen suhtautuisi siihen näin. Tällä tavalla saan siitä myös itse eniten irti, voin kääntää sen voimavarakseni. Tottakai on myös niitä hetkiä, kun mitta tulee täyteen, eikä meinaa jaksaa. Voi olla, että ajoittain olisi viisaampaa olla ei-niin-auki, mutta mitä minusta silloin jäisi jäljelle? Pelkkä kuori? 

Mahtavaa, että elämässäni on jooga. Jooga on elämää, elämä on joogaa. Asanan ja meditaation pariin voi aina kääntyä silloin, kun kaipaa vahvistusta sisimmälleen. Tai vaikkei kaipaisikaan. Muun osan ajasta voi elää joogaa. Eikä se tarkoita sen kummempaa (ainakaan henkilökohtaisesti), kuin kunnioitusta kaikkea elävää kohtaan, läsnäoloa ja oman totuuden/sisimmän mukaan elämistä. 

Tällaisena olin töissä lauantaina. Välissä mansikkaa ja soijakermavaahtoa, oli niin niin kesäisä maku että huh. 

Näitä duuniviikonloppuja on vielä muutama edessä. Oon mennyt epähuomiossa ottamaan vastaan monelle peräkkäiselle viikonlopulle töitä, mikä ei oo näin kesällä hirveen kivaa kun haluis vaan sosialiseerata ja juoda kaljaa! Vaikka siis oikeestihan pörräisin vaan himassa sisätiloissa ja lukisin kirjaa jos en olis duunissa, hehhe. 

Mahtavaa uuden viikon alkua ❤️