Rakastan Helsinkiä kesällä, meren läheisyyttä, tuoksua ja päämäärätöntä pyöräilyä. Varsinkin yöpyöräilyt on silkkaa rakkautta. Oma pyöryläni on palvellut kohta jo kymmenen vuotta ja sydän sykkyrällä oon usein huolesta millon se lähtee ns kävelemään. On se kaksoislukittu kyllä ja jos ei oo koskaan kellekään kelvannut, niin tuskin kelpaa jatkossakaan. Kerran tosin löysin sen keskeltä Piritoria silloin kun asuin Pengerkadulla. Joku oli pöllinyt ja roudannut lukittuna sinne. Huvitti hitusen. 

Eilen ajeltiin Skattalla, tänään käytiin Larussa. Yksi lempipaikkoja muuten Helsingissä ne Larun rantakalliot ja se yksi ihana saari jonne pääsee ainoastaan kahlaten. Nyt ei tosin kahlattu, vaan istuttiin hetki kalliolla ja vaan oltiin. Tekee aina ihmeitä päästä latautumaan ja juurtumaan eri elementtien äärelle. Maa, vesi ja ilma vahvana läsnä. Vaikka olenkin kaupunkilainen henkeen ja vereen, niin kyllä sielu vahvasti halajaa luonnon helmaan aika ajoin. Onneksi sinne pääsee ihan sekunnissa! Parin viikon päästä ollaan poikaystävän kanssa lähdössä useammaksi päiväksi landelle Itä-Suomeen, ootan jo innokkaana. Miksei useamminkin raivaisi kalenterista tilaa ja lähtisi??

Ps. Tässä linkki Bloglovin’iin, jos haluat sen kautta seurailla 🙂