Millaista on asua Liettuassa?

kaunas.pngOlen asunut Kaunasissa, Liettuan toiseksi suurimmassa kaupungissa, elokuusta alkaen. Kaunas on väkiluvultaan hiukan suurempi kuin Espoo, mutta pinta-alaltaan sitä pienempi. Se on siis huomattavasti Espoota kaupunkimaisempi, enemmän Tampereen kaltainen. Kaupunki on yksinäiselle naiselle turvallinen jopa yöaikaan ja sen asukkaat ovat ystävällisiä. Ainoastaan nuorempi väestö taitaa sujuvasti englantia, joten esimerkiksi bussilipun lataaminen saattaa olla ajoittain haastavaa ilman kielitaitoa.

Kaunas on vastakohtien kaupunki. Keskustassa on 2km pitkä kävelykatu, nykyaikainen ostoskeskus, renesanssityylinen vanha kaupunki ja moderni urheiluareena, mutta toisaalta Neuvostoliitto jätti jälkiä, joita kaupungilla on ollut vasta viime aikoina varaa korjata. Kaunas sai uuden pormestarin kaksi vuotta sitten (2015) ja hän laittoi heti hihat heilumaan. Tälläkin hetkellä purkutuomion alla on vanha neukkuhotelli, joka oli saanut rapistua perustuksillaan kaupungin keskustassa viimeiset 20 vuotta. Myös teiden kuntoa on parannettu, bussiasema uusittu, ja turisteja alettu houkutella kaupunkiin markkinointitempauksin ja kohteita kunnostaen.

kirkko.png

Tämä kirkko on keskustan tunnetuimpia maamerkkejä. Sen katakombeja pääsee ajoittain tutkimaan.

Kun muutin Kaunasiin, en ollut koskaan käynyt Liettuassa. Balttian maista minulle oli tutuin tietysti Viro, mutta Liettua on kulttuuriltaan ehkä lähempänä Puolaa. Maa on katolilainen, vaikka nuorempi väestö ei enää uskonnollista yleensä ole. Kuitenkin tämä näkyy tietyissä asenteissa, sillä monet haluavat naimisiin ennen kuin täyttävät 25-vuotta ja homoseksuaalisuus on tabu. Jo ensimmäisellä viikolla kuulin juhlissa hyvin mukavan oloisen nuoren miehen kertovan yllättäen avoimesti ja ylpeästi homofobiastaan – toisaalta vastaanotto oli osalta porukasta kielteinen tähän ulostulemiseen, joten selkeästi nämä asenteet ovat muuttumassa.

Yksi mielenkiintoisimmista ja surullisimmista asioista on paikallinen hintataso. Vuokraan keskustasta vanhasta jugend-henkisestä talosta 100-neliön kalustettua kolmiota 600 euron kuukausihintaan. Tämä on paikallisittain hyvin kallis asunto, jonka olisin voinut saada 500:aan euroon, ellen olisi tarvinnut paikkaa nopealla aikataululla. Työpaikkalounaani maksaa 3 euroa sisältäen keiton, pääruoan, salaatin ja pullon kuplavettä tai Pepsi Maxia. Paikan päällä on myös Finnkino, joka toimii nimellä Forumcinemas ja sieltä lipun saa sunnuntai-iltana 3D-elokuvaan 7,50€ – opiskelijana hiukan halvemmalla. Hiustenleikkaus tasokkaassa kampaamossa on 15€ ja kuukauden bussikortti 25€. Varjopuolena kaupungissa asuu monia, joiden tulotaso on vain muutama sata euroa kuukaudessa ja kaduilla näkyy ajoittain kodittomia ihmisiä sekä eläimiä. Kaikki ystäväni täällä tienaavat noin meridiaanin verran eli 600€/kk. Tämä on tyypillinen aloituspalkka nuorelle yliopistosta valmistuneelle.

salaatti.png

Tämä salaatti maksoi 2€.

Tähän mennessä olen asunut vain hyvin korkean elintason maissa; Suomessa, Uudessa-Seelannissa ja Ruotsissa. Vaikka olenkin ehtinyt matkustelemaan jopa maailman köyhimmissä maissa, on silti täysin eri asia saada näin suora kosketuspinta tällaiseen elämään. Globaalilla mittapuulla Liettuassahan menee ihan hyvin, sillä esim. BKT on 70% maailman keskiarvon yläpuolella ja maa on monin standardein erittäin moderni ja turvallinen, vaikkei eurooppalaiseen silmään, siltä ensinäkemältä ehkä vaikuta. Se on silti hyvä pitää mielessä, kun kaupunkia katselee ja ehkä arvostelee. Monet kaverini täällä sanovat samaa. ”Ei pidä olla katkera siitä, mitä ei ole, koska olisin voinut syntyä Afrikassa. Minulla on ruokaa ja koulutus. Hyvä elämä.” On hämmästyttävää, kuinka monet ovat kiitollisia ja osaavat suhteuttaa tilanteensa esimerkiksi absoluuttiseen köyhyyteen, kun miettii miten monet Suomessa ovat tyytymättömiä omaan elintasoonsa.

Tähän mennessä olen pitänyt Liettuassa asumisesta. Kaunas on riittävän suuri, jotta tekemistä löytyy, mutta kaupungissa on myös paljon viheralueita. Joki reunustaa kaupungin keskustaa ja johtaa Kaunasin liepeillä sijaitsevan järven rantaan. Sen jäällä järjestetään vuosittain disko ja kesäisin on mahdollista vuokrata venekyytejä. Kaunasin kapungissa taasen on elokuvafestivaaleja, erilaisia taidetapahtumia, tiivis ERASMUS-verkosto ja paljon kahviloita ja baareja. Kaupungissa on lentokenttä, josta halvimmat lennot ovat 5€, ja sieltä lentää kätevästi esimerkiksi Tanskaan, Alankomaihin ja Turkkiin. Suomeen lennot kulkevat Vilnan kautta, joka on 100km päässä. Kulku sinne on onneksi halpaa, sillä junalippu maksaa vain muutaman euron.

luostari.png

Järven rannalla on myös melko idyllinen luostarikompleksi.

Yksi ehdoton miinus täällä asumisessa on ja se on sama kuin Skånessa. Talvisin taivas on suurimman osan ajasta pilvessä. Lämpötilat ovat keskimäärin korkeammat kuin Suomessa, mutta auringonpaistetta kaipaan usein kovasti. Tämä sama ongelma minulla oli, kun asuin Lundissa – sen lisäksi tietysti, että meinasin välillä kuolla tylsyyteen.

Seuraava maa, johon ajattelin muuttaa, on Espanja. Siellä ei ainakaan auringosta ole pulaa. En koe lämpötilaa onnellisuuttani määrittäväksi tekijäksi, mutta luonnonvalo tai sen puute vaikuttaa kyllä mielialaan negatiivisesti. Huomaan aina olevani paremmalla tuulella auringon paistaessa. Ohessa havainnekuva siitä nautinnosta, kun aurinko suvaitsee näyttäytyä ensimmäistä kertaa tällä viikolla.

arska.png

Aurinko, mikä ihana tekosyy!

Vaikka sanoin aiemmin Liettuan muistuttavan Puolaa, pidän silti Balttian maita pääsääntöisesti pohjoiseurooppalaiseen kulttuuripiiriin kuuluvina valtioina. Tämä saattaa olla osalle jopa yllättäväkin väite, sillä miellämme Pohjois-Euroopan herkästi vain Pohjoismaiden kautta. Kuitenkin kulttuurissa on selkeästi havaittavissa hyvin samanlaisia piirteitä koto-Suomeen tai vaikkapa Ruotsiin. Henkilökohtainen tila ja kunnioitus toisten rauhaan julkisilla paikoilla ovat mielestäni hyvin samantyylisiä. Bussissa istuessa ikkunapaikkalainen siirtelee nolostellen käsilaukkua sen merkiksi, että haluaa nousta pois ennemmin kuin alkaa suoraan kysellä sitä. Myös luontoa ja sen kauneutta arvostetaan aivan toisella tavalla kuin monissa maissa. Sen pitää olla lähellä ja luonnontilassa. Täällä ihmisillä on tarve vierailla metsissä ja järven rannalla, kuten Suomessakin.

Liettua oli Euroopan viimeinen maa, jonka ristiretkeläiset kesyttivät. Pakanatraditiot elävät vahvoina ja esimerkiksi juhannustaiat ovat tasan samanlaisia kuin Suomessa tai Ruotsissa. Myös muitakin traditioita löytyy sekä sanastoa, joka on kulkeutunut meillekin asti. Esimerkiksi siela on sielu, kirvis on kirves. Mutta ehkä tärkeintä kaikista on Perkūnas, paikallinen ukkosenjumala. Meille tuo sana on nykyään perkele, jota ilman suomalaisuutta olisi edes vaikea mieltää.

kaunas.jpg

Kommentit (9)
  1. ”Lämpötilat ovat keskimäärin korkeammat kuin Suomessa, mutta auringonpaistetta kaipaan usein kovasti. Tämä sama ongelma minulla oli, kun asuin Lundissa – sen lisäksi tietysti, että meinasin välillä kuolla tylsyyteen” – FIILAAN! 

    1. Just katoin, että kirjotit siitä dimmasta. Siis onko mitään helvetillisempää ilmiötä kuin jatkuva ankeus 😀

  2. Hyvä hyvä! Hienoa suhteuttamista ja tiedon ripottelua.

    Suomen elintaso suhteessa koko maailmaan todellakin unohtuu monilta. Silti en oikein usko, että merkittävästi noussut elintaso tekisi merkittävästi onnellisemmaksi. Se on ihmisen psykologista luontoa vastaan.

    Hyvään tottuu liian nopeasti.

     

     

     

    1. Jep. Monesti moititaan sitä, etteivät hyvätuloiset osaa samaistua köyhien tilanteeseen, muttei toisaalta suomalainen osaa samaistua esimerkiksi liettualaisten elämään. Jos täällä joutuu työttömäksi, niin ei ole mitään yhteiskunnallista turvaverkostoa. Tiedän kyllä, ettei varattomuus ole mukavaa. Olen mm. ollut asunnoton Suomessa ja joutunut leipäjonoon, kun tukien tuleminen kesti ja pätkätyö loppui kuin seinään. Mutta erilaisia apuja silti löytyi. Täällä ei ole sellaista koneistoa, joka nostaisi pään takaisin pintaan. Arvostan suomalaista järjestelmää todella paljon, vaikka se ei olekaan täydellinen.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *