FODMAP-ruokavaliosta

Olen kärsinyt vuosia ikävistä vatsaoireista, jotka ilmaantuvat joko täysin varoittamatta, stressitilanteiden yhteydessä tai tiettyjen ruokien syömisen jälkeen. Ala-asteella painoni nousi pituuskäyrää hitaammin, joten koululääkäri kehotti vanhempiani viemään minut jatkotutkimuksiin. Laktoosirasistuskokeen tulos oli normaali, samoin muun muassa vatsan ultraääni. Hommaa ei viety tuota pidemmälle, vaikka tähystyksenkin mahdollisuutta jossain vaiheessa väläyteltiin.

Vuosien varrella vatsaongelmani sai nimen ärtyneen suolen oireyhtymä, jota pidin pitkään vain kauniina kiertoilmaisuna luulosairaudelle. Kyllähän sitä itsekin joskus kyseenalaisti oireensa, sillä esimerkiksi kivut on ulkopuolisen lähes mahdotonta havaita – muiden oli vain luotettava mun sanaani. Vielä enemmän inhosin kuitenkin termiä ”stressivatsa” sen vähättelevän kaiun vuoksi, sillä jokaisellahan on joskus ollut ns. perhosia vatsassa, mutta mun kohdallani nämä ”perhoset” kirvoittivat sellaisia oireita, etten pystynyt poistumaan kahta metriä kauemmaksi wc:stä. 

Lääkärit ja internet suosittelivat välttämään yhdenlaisia kuituja ja lisäämään toisenlaisia ruokavalioon. Se lievensi oireita ajoittain, mutta jo muutaman päivän käytön jälkeen vatsan turvotus oli pahempi kuin aiemmin. Perheenjäsenilläni oli paljon mielipiteitä asian suhteen, mutta ne perustuivat heidän kokemuksiinsa, ei minun vatsani toimintaan. Yleislääkärit suosittelivat oireitani pahentavia ratkaisuja, kunnes tapasin Concordian kautta perhelääkärini.

Vuoden 2016 syksyllä menin kyseisen lääkärin vastaanotolle puhumaan yleisesti terveydestäni. Vatsavaivat olivat yltyneet koulun alettua, mikä aiheutti poissaoloja luennoilta. Koska koulumenestykseni oli vaarassa, perhelääkäri otti oireeni tosissaan. Hän kirjoitti post-it-lapulle kirjainyhdistelmän FODMAP ja kehotti minua tutustumaan siihen.

FODMAP muodostuu sanoista

Fermentoituvat
Oligosakkaridit,
Disakkaridit,
Monosakkaridit ja (And)
Polyolit

Ruokavalio perustuu siis tiettyjen hiilihydraattien välttelyyn, koska niiden on tieteellisestikin todettu imeytyvän huonosti ihmisen ruoansulatuselimistössä (lähde). Tämä ei kuitenkaan ole sama asia kuin karppaus.

Mitä tämä monimutkaiselta kuulostava kirjainyhdistelmä sitten käytännössä tarkoittaa? Itse aloitin kokeilun noudattamalla IBSDiets.orgin ruokalistauksia. Ensimmäisenä kiellettyjen ruoka-aineiden listalle menivät erinäiset sipulit, joita suositellaan välttämään kokonaan. Valkosipulin voi tosin korvata valkosipuliuutetulla oliiviöljyllä, jota Benin vanhemmat ovat meille pullokaupalla New Yorkista tuoneet. Tavallisen sipulin maun korvaamiseen olen käyttänyt (juusto)kuminaa, joka on nykyään yksi lempimausteistani.

Seuraavaksi lakkasin käyttämästä maitotuotteita. Yritin innostua vegaanijuustoista huonolla menestyksellä, joten siirryin laktoosittomiin juustoihin. Silloin tällöin otan tietoisen riskin ja herkuttelen aidosta lehmänmaidosta tehdyllä jäätelöllä, mutta yleensä syön kookosmaitopohjaisia jäätelöitä, koska täällä ei laktoosittomien maitotuotteiden kirjo ole lähellekään yhtä laaja kuin Suomessa. Maitotuotteiden lisäksi vehnä, ruis ja ohra menivät pannaan, joten aloin suosia gluteenittomia tuotteita. En ole ikinä elämässäni syönyt yhtä paljon riisiä kuin FODMAP-ruokavalion aloittamisen jälkeen.

Koska Ben on kasvissyöjä, kokkaaminen on ollut viime kuukaudet hieman kinkkistä. Vegetaristeille esimerkiksi pavut ovat tasapainoisen ruokavalion kannalta tärkeitä, mutta FODMAPissä ne ovat kiellettyjen listalla. Olenkin alkanut syödä enemmän lihaa ja kananmunia pitääkseni proteiinimäärät kunnossa, joten syömme monesti eri ruokia. En voi enää nauttia mm. omenia, mangoja, aprikooseja, vesimelonia ja persikkaa niiden korkean fruktoosipitoisuuden vuoksi, mutta tykkään esimerkiksi sallituista banaaneista, mustikoista, mansikoista ja viinirypäleistä.

Onko ruokavaliomuutos sitten auttanut? Ikävät episodit ovat ehdottomasti paljon harvemmassa kuin ennen. Olen kärsinyt IBS-kohtauksista pari kertaa tämän kesän aikana, kun pahimmillaan oireet ilmaantuivat viikottain. Reagoin edelleen stressaaviin tilanteisiin kuten vaikkapa tärkeisiin työhaastatteluihin vatsallani, mutta osaan jo suureksi osaksi varautua niihin. Painoni ei ole vaihdellut, sillä en ole tietoisesti vähentänyt ruokamääriä tai lisännyt liikuntaa. Kesällä tulee käveltyä enemmän, mutta myös herkuttelu lisääntyy. Välillä rikon sääntöjä, mutta teen sen tietoisena riskeistä.

fodmap2.jpg

fodmap1.jpg

fodmap3.jpg

fodmap4.jpg

Hyvinvointi Liikunta Terveys

Mount Royal, metsäinen keidas keskellä kaupunkia

Montrealiin muutettuani olen ollut kovin tietoinen maalaistaustastani. Toisinaan käytän sitä edelleen tekosyynä käytösmalleilleni, joita pelkkä kulttuuriero ei selitä. Siinä missä esimerkiksi moni rakastaa New Yorkia ja Manhattanin sykettä, ihmisten paljous ja melusaasteen ylitarjonta saa sydämeni väpättämään väärällä tavalla. Minulle jopa Manhattania paljon pienempi Montrealin keskusta saa aikaan ahdistavan olon, jota pyrin välttämään viimeiseen asti. 

Maaseudun rauhasta muutin pois toki jo monta vuotta sitten ensin Espooseen, josta suuntasin Helsingin ja Järvenpään kautta Kanadaan. Mikään Suomen isoista asutuskeskittymistä ei kuitenkaan valmista pienen maalaistytön mieltä Oikeisiin Kaupunkeihin. Olen hyvin tietoinen siitä kuinka ylimieliseltä kuulostan, mikä ei ole tarkoitukseni, mutta fakta on että Pohjois-Amerikan metropoleissa on aivan järjettömän paljon ihmisiä verrattuna vaikkapa Turkuun ja Tampereeseen. Helsingissä ruuhka-aikaan Lauttasaareen vievässä bussissa saattoi joutua istumaan jonkun tuntemattoman vieressä, mutta täällä kello viiden metroon ei mahdu sisälle. Se on fyysisesti mahdotonta.

Tämä polveileva kertomus toimikoon nyt siis jokseenkin kelvottomana pohjustuksena tämänkertaiselle aiheelleni ”Kuinka pysyä järjissään suurkaupungissa”. Tästä pakokaasuisesta ja hälytysajoneuvojen vinkunan täyttämästä ympäristöstä on joskus aivan pakko päästä pois. Onneksi Montreal on pullollaan toinen toistaan viihtyisämpiä puistoja, joihin voi mennä toteuttamaan niin sosiaalisia, urheilullisia kuin taiteellisiakin tarpeitaan, mutta niiden ehdoton kuningas on Mont Royalin kukkula.

Kyseinen mäen nyppylä ei ole nimestään huolimatta aivan oikea vuori, mutta sen kiipeämisessä saa hien helposti pintaan. Maisema-arkkitehdit ovat tehneet Mont Royalista viihtyisän tekolampineen, patsaineen ja näköalatasanteineen kaikkineen. Parasta on, että tämäkin puisto on kaikille vierailijoille ilmainen! You gotta love the Canadian socialist system.

Pari päivää sitten otin asiakseni vierailla kukkulan länsipuolella sijaitsevan Beaver Lake’n alueella. Latasin puhelimen akun täyteen ennen lähtöä, koska arvelin ottavani paikasta kuvan tai pari. Siinähän kävi sitten niin, että tuli pakottava tarve jakaa ne blogissakin!

mntryal1.jpg

mntryal2.jpg

mntryal3.jpg

mntryal4.jpg

mntryal5.jpg

mntryal6.jpg

mntryal7.jpg

mntryal8.jpg

mntryal9.jpg

 

Hyvinvointi Hyvä olo