Kaukoraskaus

Koska minulla ei ole kokemusta raskaana olosta Suomessa, en lähde vertailemaan järjestelmien paremmuutta, turvallisuutta tai muitakaan erityisominaisuuksia.

Yksityinen järjestelmä mahdollistaa eri asioita kuin julkinen ja isolla rahalla (=hyvällä vakuutuksella) saa palvelua, joka julkisella ei varmasti olisi mahdollista. Olen tavannut lääkäriäni kuukausittain ja nyt loppumetreillä viikoittain ja jokainen kerta vauva ultrataan. Mitään neuvolajärjestelmää täällä ei ole, kukaan ei kysele meidän voimavaroistamme tai parisuhteestamme. Kunhan olemme naimisisissa, sillä singaporelainen raskausopas olettaa kumppanin olevan aviomies ja sairaalaankin meidän on otettava avioliittotodistus lapsen syntymätodistusta varten. Avoliittoa ei kovin hyvin tunnusteta, en osaa kuvitellakaan mitä sanoisivat, jos kumppani olisikin samaa sukupuolta.

Yksityinen järjestelmä tuo toki omia ongelmiaan. Monet tutkivat kuukausikaupalla hyviä lääkäreitä ja sairaaloita jo ennen raskaaksi tuloaan ja lääkärin valinta onkin täällä kovin tärkeä toimenpide, jota ei pidä ottaa kevyesti. Jokaisella suositulla lääkärillä on oma painotuksensa ja fanikuntansa. Olen saanut paljon kauhistelua osakseni kertoessani miten valitsin oman lääkärini. Positiivisen raskaustestin jälkeen menin jo tutuksi tulleeseen lähisairaalaan ja kerroin aulassa tarvitsevani tämän alan lääkäriä. Menin ensimmäisen vapaana olevan vastaanotolle ja sinne jäin. Aluksi suunnittelin lääkärin vaihtoa ja tekeväni hieman tutkimusta ja perustellumman lääkärivalinnan, mutta sitten se jäi. Lääkärini on ihan ok ja mukavan positiivinen. Kokeilin kerran monien länkkäreiden ja suomalaistenkin täällä suosimaa tähtilääkäriä, mutta voimakkaine mielipiteineen ei ollut ihan omaan mieleen, joten palasimme kiltisti ”kaikki hyvin”-lääkärillemme.

Myös sairaalan valinta on tärkeä. Koska kyseessä on hyvä ja tuottoisa, suhteellisen samalla kaavalla menevä business, tarjoavat ne erilaisia pakettejaan, joista valita eri tutustumiskäynnillä. Me emme halunneet h-hetkellä ajella ympäri saarta jonkun hullun taksikuskin kyydissä, joten päädyimme tuttuun ja hyväksi havaittuun lähisairaalaan, jonne ajomatkaa on maksimissaan 15 minuuttia. Valitettavasti vakuutuksemme ei kata sviittiä tai 12 hengen cocktail-juhlia, joten joudumme tyytymään hieman vaatimattomampaan ratkaisuun.

Koska tällä saarella on paljon naisia, joilla on aivan liikaa aikaa ja vähän myös liikaa rahaa, on heillä myös mitä mielikuvituksellisimpia stressinaiheita raskauteen ja äitiyteen liittyen. Lääkärin, sairaalan, raskauskuvien ottajan, doulan, nannyn, synnytyksen jälkeisen ruokavaliovalmentajan, raskaushierojan ja muiden tuikitarpeellisten palvelujen etsimistä saa tehtyä halutessaan kokopäivätyön. First world problems -käsite on noussut aivan uuteen merkitykseensä päästessäni tutustumaan tuohon hulluun äitimaailmaan, johon sisäänpääsyn takaavat kasvanut vatsa ja oikean merkkiset vaunut.

Ja mikä minä olen muille nauramaan, itsekin ostimme Bugaboot ja Stokkea. Aion myös kokeilla perinteistä Jamu-hierontaa, josta varmasti lisää myöhemmin. Hullu, överi äitimaailma, olen valmis!

babystuff.jpgPuhelinräpsy Suomen-tuliaisista. Vauvatavara valtaa kotia neliö kerrallaan. 

Suhteet Oma elämä Mieli Matkat

Uusi alku, uusi elämä, uusi aloitus blogille

Katosin. Koska olin väsynyt, eikä energiaa riittänyt blogin pitämiseen. Blogista tuli velvollisuus, möykky, jota olisi pitänyt jaksaa päivittää. Mutta mielessä pyöri vain yksi asia, eikä siitä voinut vielä kirjoittaa. Motivaatio loppui, aiheet vähissä, ajatukset vähissä.

Alkuraskaus väsytti, joten karsin kaiken ylimääräisen. Ja sitten aikaa oli kulunut aivan liikaa, jotta olisin voinut palata. Oli parempi vain unohtaa koko blogi. Mutta mielessä kyti koko ajan ajatus paluusta. Sitten kun on aikaa, sitten kun on taas aiheita. Nyt on aikaa, kunnes uusi työnantajani saapuu maailmaan, ehkä viikon tai parin päästä. Sen jälkeenkin toivon tämän blogin toimivan sinä omana juttuna, mielen puhdistajana vauva-arjesta. Mieli on täynnä kirjoitusaiheita ja intoa riittää. Blogin painotus muuttuu hieman, mutta ehkä hyvä niin, selkeämpi teema antaa selkeämmät raamit. Pyrin välttämään kakkavaippakuvia, pyrin ihmettelemään Aasiaa perhenäkökulmasta. Kuten elämä, myös blogi toivottavasti jatkuu, sen sisältö vain muuttuu. 

Tervetuloa siis takaisin Puolisoviisumiin, josta ilmestyy nyt perhepainos. 

Laos.jpg

Laosissa pari kuukautta sitten, taustalla Mekong ja mielessä vanhan elämän loppu ja uuden alku.

Belly.jpg

Iso maha, iso elämänmuutos. Ihan kohta. En malttaisi odottaa.

Suhteet Sisustus Oma elämä Matkat