Olemme nyt asuneet kuukauden uudessa maassa. Tapahtumarikas kuukausi tuntuu todella pitkältä ajalta, onko siitä todella vasta neljä viikkoa, kun laskeuduimme Changille kuuden matkalaukkumme kanssa? Ensimmäisen kuukauden aikana arki on jollain tavalla alkanut ja ensimmäisen illan huuma on pikkuhiljaa haihtunut.

Päädyin muistelemaan tuota kuukauden takaista tunnerikasta päivää, jolloin hieman epäonnisella tulomatkallamme kadotin lentokoneessa isoäitini perintösormuksen ja juutuimme tuskastuttavan pitkäksi normaalia pidemmäksi ajaksi lentokentän immigrationiin, sillä eksyimme lentokentällä ensin väärään tuloterminaaliin. Vaikka olin ollut Singaporessa aiemminkin ja Suomen kesä oli vielä kuumimmillaan, iski silti kuumankostea ilmasto vasten kasvoja. Koko mukaan ottamme omaisuuden raahaminen ja tavaramäärällemme sopivankokoisen taksin odottaminen alkoi olla tuskallista tässä tropiikin hiostavassa ilmastossa. Alku ei siis tuntunut kovin ruusuiselta.

Tulevaa kotiamme lähestyttäessä tunnelma alkoi pikkuhiljaa nousta, Singapore näytti edelleen vihreältä trooppiselta kukkakaupungilta ja aurinko hymyili meille pilvettömältä taivaalta. Ruuhkaakaan ei ollut ja matka lentokentältä sujui innosta puhkuessa ilmastoidussa tilataksissa, kohti uutta kotia ja elämää.

Iloiseksi yllätykseksemme ihana asuntoagenttimme oli järjestänyt meille sähkön, kaasun ja vedenlämmityksen, joiden hankkimisrumbaan olin jo ehtinyt henkisesti varautua. Uuteen kotiimme saapuessamme paikalla oli myös singaporelaisen kaapelifirman edustaja, joka kytki meille nettiyhteyden sekä noin 100 kaapelikanavaa ja myi minulle myös puhelinliittymän 3G-yhteyksineen. Täydellistä!

Hieman nuhjuiseksi muistamani asuntokin osoittautui mielikuvaani paljon paremmaksi, puhumattakaan parvekkeelta näkyvästä hämärtyvästä Singaporesta, lämpöisen tuulen helliessä väsynyttä matkaajaa. Asettautumisen jälkeen vielä sopivan tuhti illallinen lähikaduilla ja Tigerit omalla parvekkeella kynttilänvalossa. Uusi elämä alkoi melkoisen leveästi hymyillen. 

Tuota fiilistä on hyvä muistella niinä päivinä, kun hiostava ilmasto ottaa päähän tai jokin asia ei mene yhtä sujuvasti kuin Suomessa. Tuo hetki, kun kaikki oli edessä, täynnä uutta ja innostavaa oli niin huumaava. Kun odotettavissa oli niin paljon koettavaa ja nähtävää, täynnä uusia mahdollisuuksia ja elämyksiä.

Noita hetkiä ei elämässä ihan jokainen päivä ole.