Lämmintä päälle

Pikkutyyppi on ollu pari päivää kipeenä. Nuhaa ja öisiä rohinoita vaan, mutta inhottavalta tuntuu silti. En yhtään tiedä mistä moinen räkätauti on tullu, mutta veikkaisin liittyvän tän asunnon kylmyyteen, kun lattialla oleskelua lisättiin ja siellähän kylmintä on.
Patterit laitettiin täysille, tyttö otettiin takas sohvalle – lampaantaljan päälle, pikkuniistäjä on käytössä ja nyt vaan odotellaan, että vähän paranis. 
Toivottavasti pian. 

Tulevia ulkoiluja ajatellen inspiroiduin tekeen kaulahuivia. Tolle vieressä makoilevalle tietenkin. 

Ottaen huomioon ne mun kädentaidot, oon aika ylpeä kuinka pitkällä oon tän kanssa jo.
Metsästin vinkkejä Lähiömutsilta ja pitkin poikin nettiä, mutta enhän mä mistään mitään ymmärtäny. Tai ymmärsin, mutta en vaan handlannu.
En ensinnäkään tienny onko tää nyt sitä kutomista vai virkkaamista. Kutomista kai?

Lopulta soitin sille kaverille, joka mulle ne koritkin opetti tekeen ja se näytti kädestä pitäen tänkin homman. Lopulta uskaltauduin tekeen jopa kaks värisen ja yritän ehkä kaiken kukkuraks punoa tästä tuubimallisen. Saa nähdä. Ihanan pehmeä ja varmasti lämmin tästä ainakin tulee!

Ostin mä eilen itsellenikin. Meinaan söpöt villasukkasäärystimet (näitä tuskin ikinä oppisin tekeen ite)

ja ihan sairaan lämpimän villatakin! Tuun paineleen tää niskassa koko talven. Kotona. Koska pihalla on liian kylmä silti. 

Sukat on muuten ruskeet, valo vaan hämää. Ja mies röhnötti pitkään sängyssä, niin petaaminen jäi tänään tekemättä..