Mihin katosi vauva?
Me ollaan hukattu se meidän vauva jonnekin. Se pieni, mikä tuhisi hiljaa mutsin kainalossa ja hymyili vaan päivästä toiseen.
Tilalle tuli mölyapina, mikä koko ajan joko kiljuu tosi kovaa tai vääntää tekoitkua. Semmonen mölyapina, mikä opettelee lattialla ryömimään. Näyttää kyllä mun silmään enemmänkin konttaamisen alottamiselta.
Eikä se viihdy sylissä hetkeäkään enää, ellei kiikutella, pompuutella tai viihdytetä jollain muulla tavalla.
Ja tähän loppu mutsin omat ajat. Mutsi vaihtui viihdyttäjään.
Eikä se mölyapina edes nuku päikäreitä.
Siinä se mun vauva oli sillon joskus. Tuttikin näyttää niin isolta.
Ja tässä on tää mölyapina tänään.
Kommentit (6)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.
Oi, kuulostaa niin tutulta!! Mitään ei saa kotona tehtyä kun viihdyttäminen vie kaiken ajan. Meillä myös nukkuminen haasteellista ja sen takia meidän oma kiljukaula entistäkin kiukkuisampi. Tsemppiä! 🙂
Vauvaikä menee aina liian nopsaan, ei sitä meinaa edes tajuta kuinka nopeasti se onkin ohi. Yhtäkkiä lapsi vaan oppii sata uutta asiaa ja that’s it! Sitten oma aika alkaa katoamaan ja lapsen kanssa tarttee touhuta ihan eri tavalla ja ihan erilaisen ajan kanssa.