Synnytystrauma
Mä muistan sen vieläkin, ku eilisen.
Miltä tuntuu käydä niin lähellä kuolemaa, miltä kätilön kylmät ja suonikkaat kädet tuntuu mun kämmenselällä ja kuinka kauhealta tuntuu käskeä viemään vastasyntynyt pois rinnalta, etten vahingossa tapa sitä tuskissani. Olin aivan varma että sen pienen äitiään haistelevan olennot korvat vaurioituu mun huudosta.
En olis halunnu sen saavan sitä ensivaikutelmaa mutsistaan.
Aika ei vielä tässäkään vaiheessa oo kullannu mun muistoja, enkä usko niin tapahtuvan koskaan.
En enää muista kuinka pahalta vauva haisi ennen ensimmäistä pesua, enkä miehen kauhistunutta ilmettä, mutta muistan vahvasti miltä tuntuu, kun alakertaan laitetaan tikkejä tai miten kroppa tärisee vielä ponnistusvaiheessakin peiton alla kylmissään, ihan ku olis noussu jäisestä vedestä.
Jokainen kokee synnytyksen erilailla. Jokainen uskoo tietävänsä etukäteen kuinka helvetillistä kipua on tulossa.
Jotkut kokee synnytyksen kauniina tapahtumana.
Mä menin synnyttämään avoimin mielin, ilman minkään näkösiä suunnitelmia. ”Katsotaan tilanteen mukaan.” -vastasin aina, kun vaan mahdollista ja niin tehtiin.
Joku sanoo viiden tunnin synnytyksen olevan helppo, verrattuna vaikka 30 tunnin synnytykseen. En tiedä kumpi on mukavampaa puuhaa.
Sen tiedän, että lyhyessä synnytysajassa supistukset hyökkää puun takaa, eikä ne anna rauhaa hetkeksikään.
Neljän tunnin ajan yritin vetää henkeä edes jossain vaiheessa tai pitää silmiä auki edes hetken.
Supistusmonitorin lukemat ei laskenu alle sataseen enää ollenkaan ja mä en vaan pystyny huutaan sitä pirun epiduraalia, kun ei kulkenu henki.
Oon vieläkin ihmeissäni, että pysyin tajuissani.
Jälkeenpäin tekee mieli oksentaa aina, kun telkkarista tulee synnytysohjelmia.
En halua kuulla mieheltä sykkivästä istukasta tai mistään muustakaan.
Teen sen negatiivista näyttävän kusitestinkin ihan vaan varmuuden vuoksi joka kuukausi.
Blah.
Pyörin taas tänään sängyssä jonkun aikaa.
En saanu unta ja koko ajatus unesta pelottaa muutenkin. Näkisin varmaan painajaisia. Ajattelin kokeilla jos vaikka tämä auttais.
En usko, en vaan taida päästä asian yli.