Tyypin kiukkukausi
Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty.
Paitsi tää meidän tyttö.
Se on tehty kiukkukohtauksista, ylivilkkaudesta, tukan repimisestä ja kissan kiusaamisesta.
Tänään mietityttää kersan kotikäyttäytyminen tai enemmänkin pakkomielletouhuamiset.
Ostin tv-tason. Korkeakiiltovalkoinen vähän jännitti, siinä kun näkyy kaikki lommot ja naarmut heti – mutta otin sen kuitenkin. Senhän voi aina pelastaa kiiltovahalla, jos niikseen tulee.
Tyyppi avas laatikot aina, kun silmä vältti ja kiipes ohuempaakin ohuen vaneriläpyskän (= laatikon) päälle/sisälle seisomaan, niin että jokainen laatikko retkahti paikoiltaan rumasti roikkumaan. Mutsi otti tasosta vetimet pois ja päätti korjata laatikot sitten joskus.
Muksu ei luovuttanut. Se avas ja paisko kiinni lasisia keskiovia minkä kerkes.
Faija heitti lasit yhteen jesarilla.
Nyt meillä on tv-taso, missä ei voi säilyttää mitään.
Kaikki paitsi telkkari on kersan mielestä liikaa.
Tv-tasorumban lisäks meillä on ihan vaan muutama pikku juttu, mitkä on pakko tehdä monesti päivässä;
Ruokaryhmän tuoleille kiipeäminen, kaiken mahdollisen alas repiminen keittiön tasolta ja tuolilta putoaminen. Kymmenen toistoa.
Vessan oven kiinni laittaminen kissan kiusaksi. Niin monta toistoa, että ovi pysyy kiinni.
Rahin päältä hyppääminen melkein sohvalle, tekonauru kivusta ja uudelleen hyppääminen.
Veteläksi meneminen ja huutaminen aina kun poistutaan ruokapöydästä.
Ilmastointiteipin liimapinnan satunnaistarkistus keittiön kaapeista.
Em. Jatkuu – Jos liimapinta on pettänyt, kaapin sisällön levittäminen lattialle.
Kenkien kokeileminen ja niiden laahaaminen valkoisella matolla.
Peilien hakkaaminen ja repiminen.
Edellinen myös kissalle.
Ja mutsille.
Tässä kohtaa me päästään siihen, mikä mua ihmetyttää.
Toi muksu on kotona hereillä normaali arkipäivänä vaan neljä tuntia, jos ei kiire-kiire-tosi kiire -aamuja lasketa. Sen neljän tunnin aikana syödään kahdesti ja yritetään keksiä mahdollisimman paljon kivaa touhuamista, että saatais se tekemään jotain suotavampaa, kuin paikkojen tuhoaminen. Ja silti se tuhoaa kaiken. Ei tarvi edes kääntää selkää, kun siellä se jo menee.
Tässä se kiukkutyyppi piti väkisin uusia kenkiään sisällä. Ja veti kilarit, kun mutsi otti ne ennen ruokapöytään siirtymistä pois.
Tästä kotikäyttäytymisestä tekee jännän sekin, että tyyppi viettää hoitopäivänään kuus tuntia hoidossa, mutta käyttäytyy siellä kuin mikäkin päivänsäde. Siellä tunnetaan käsitteet kuten satunnainen kiukkupäivä, totteleminen ja kiva leikkihetki.
Hoitopaikassa pidetään koriste-esineitä ikkunalaudalla, lasista pöytää olohuoneessa, pöytäliinaa keittiössä ja vessan ovia auki.
Kotona ei vois pitää edes sitä ikkunalautaa.
Ja meillä tunnetaan nykyään käsitteet kerrankin hyvä päivä, mikä sulla nyt taas on ja ymmärtääköhän toi suomea ollenkaan?
Tässä se tyyppi hyppää tapansa mukaan rahin päältä melkein sohvalle.