Vartalo viikon jälkeen

On hassua kuinka omaan kroppaan täytyy tutustua ihan uudestaan lapsen saannin myötä. Olin yllättynyt millaiseksi maha todellisuudessa jää ja kuinka äkkiä paino putoaa. Ja onhan se kroppa muutenkin muuttunut.
Taidan tässäkin asiassa olla yksi niistä onnekkaista, kun niitä ”raskauskiloja” on viikon jälkeen synnytyksestä enää muutama, kotivaa’an mukaan 2,5. Tiedä sitten paljonko niistäkin on pelkästään tissiä ja roikkuvaa mahaa + paino heitteli aikalailla ennen raskautta. 

Arvet ei juuri nyt haittaa. Ne on vaaleita ja sain kivan näkösen masun tilalle maailman kauneimman tytön. Ihan vaan näin puolueettomasti sanoen.

Jalat – varsinkin sääret on pienentyny ja on ihan huippua katsoa niitä nykyään. Mulla on aina ollu lihaksikkaat jalat, kiitos ratsastuksen ja edellisen työpaikan ja nyt ne kerrankin näyttää hoikemmilta. Ainakaan mulla ei ollu yhtään turvonnu olo raskaana, joten uskon imettämisen hoikentaneen niitä. Enkä aio enää treenata niitä samaan kuntoon, ku ennen.

Tissit nyt sanomattakin on muuttunu. Maito laskeutui, minkä seurauksena koko oli suurinpiirtein metri kertaa metri, paino sen mukainen etten saanut käsiä ojennettua ylös ja kaiken lisäks ne oli kivikovat. Tyhmänä ostin imetysliivit raskaana, joten pääsin kotiuduttuani shoppailemaan parit uudet. Nyt ne on jo vähän muokkaantuneet babyn syömisrytmin mukaan, eikä joudu käyttämään liivinsuojuksina taiteltuja harsoja. 

Normaalisti oon utelias, mutta sinne jalkojen väliin en oo uskaltanu vilkasta. Enkä aio vielä pitkään aikaan. Peppu näyttää tällä hetkellä ihan kivalta. Sinne tuli vähän ylimäärästä suklaata ahmiessa, mutta farkut mahtuu jalkaan pitkästä aikaa. Jes!

Hiukset alkaa pikkuhiljaa voimaan paremmin, eikä ne rasvoitu läheskään yhtä pahasti, ku vielä kaks viikkoa sitten. Naamassa on edelleen hormoneista johtuen finnejä, vaikka niiden piti jäädä sinne laitokselle.

Pikkuveli (13vee) muuten kysy huolestuneena, että jäikö sinne mahaan jotain ja ollaanko nyt ihan varmoja. Olisin kysyny kätilöltä samaa, ellen olis raskausaikana googlettanu niin huolellisesti. 

sam_1656muok.jpg

(Kuvassa on vähän hassu asento, mutta saattepahan edes vähän osviittaa mahan nykyisestä kunnosta.)

Mainitsenpa vielä, että vaikka yksikään kiloista ei olisi vielä tässä vaiheessa lähteny, olisin tyytyväinen silti. Keho on joutunu äärettömän koville viimesen kymmenen kuukauden aikana, enkä voi kun pelkästään kiittää sitä tosta sängyllä makaavasta nyytistä.

Kommentit (8)
  1. No siinä tapauksessa onnittelut sinnekin 🙂 Hah, niinhän se vähän menee 😀 

  2. Onnea minultakin! Itsekin sain esikoisen juuri samoihin aikoihin ja pohdin samoja juttuja! Ainoo, ettei nyt enää ehdi samalla tavalla viettää aikaa netissä kun raskaana…

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *