Kolmas luukku
Selkä v********, ärsytys päivä.
Pikku neitoa ei paljoa nosteltu irvistelemättä. Ja tänään sitten onkin sattunut sopivasti olemaan oikea sylikissa.
Mukavat uutiset tänään, auto lainaan viikonlopuksi! Pääsee ostamaan reilummalla kädellä ruokaa jouluvarastoon. Ei tarvitse murehtia noita aina ja vaan käsiin leviäviä pyöränkuvatuksia ja niiden ruosteisissa sarvissa keikahtelevia kauppakasseja. Kiitos äiti!
P pääsi tänä talvena lykkimään ensimmäistä kertaa.. no en minä nyt sentään niin pihinä ole ollu, LUNTA siis!
Ja koska blogistani on pahaa aavistamatta tulossa näiden joulunaluspäivien myötä oikea Martta-tädin pikku askartelunurkkaus, niin jatketaan tänään sitä amatöörimäistä esikoululaisräpellystä.
Joulukortteja jäi tällä kertaa yli ja nostin niistä kaksi puolipaneelin päälle keittiöön. Ajattelin M:lle katseltavaksi kun oli selkeät värikkäät kuvat. Aloin sitten miettiä, et noi olisi ihan kivat pikkutaulut keittiöön tai myöhemmin pikku M:n huoneeseen joulukoristeiksi.
Kyseiset kortit siis tauluiksi. Tähän kävisivät ihan mitkä vain laatikon pohjille lojumaan jääneet saadutkin joulukortit uuteen käyttötarkoitukseen.
Taulu tarvitsee kehykset. Meillä tuommoisia sytyke nimellä myynnissä olleita tikkuja netistä tilattu, P niistää tykkää kaikenlaista oikeasti hienoa värkätä. Itsellä aina hieno idea, jonka toteutus useimmiten menee ihan päin persettä. Pitäisi joskus jättää ajatuksentasolle!
Sitten kortti ja mitta käsille. Tiedetään sitten minkä kokoista kehystä laitetaan. Itse katsoin kehyksille hieman vähemmän kokoa kuin kortilla on, että saa reunoista liimattua kortin paikoilleen.
Mitattua merkinnät tikkuihin ja saha esille. Meillä P merkkasi ja sahasi. Ei tarvinut omaa päätä liikaa vaivata.
Valmiit palasaset sitten liimataan yhteen ja annetaan kuivua. Tylsää odottelua.
Sitten kehysten reunoille liimaa ja kortti ylösalaisin päälle. Ja taas annetaan kuivua..
Seuraavaksi jokin nauha liimalla takapuolelle haluamaansa paikkaan. Ja taas kuivumista.. Itse jätän takaosan ihan vain tähän jamaan, sillä se ei seinällä näy. Voisihan toki keksiä jonkun kartongin tai vastaavan peittämään takaosaan liimatut systeemit.. minulle kelpaa tuollaisenaan.
Löysin Tiimarissa käydessäni pieniä puusydämiä. Nappasin mukaan jos vaikka joskus sattuisi tarvitsemaan. Liimasimpa sitten yhden koristeeksi. Tadaaa! Janitan joulutaulu on valmiina! Ihan voin jopa sanoa, että omasta mielestäni ihan kiva. Parempi noin keittiön seinällä kuin paneelin välissä keikkumassa.
Ja nyt jännityksellä katsomaan millainen yö tulossa. Veemäinen vaihe vauvalla yöunien kannalta, yöllä puuhaillaan kaikkea muuta paitsi nukutaan. M löysi tänään korkeat äänet ja yläkerrassa ei taidakaan P:n tarjoama maito upota vaan sen sijaan oopperat raikaa + neidin suusta löytyi pikku hampaan alku. Hyvästi yöunet! 😀
