Koska… sain mehulingon perintönä äidiltä. Koska… on pakko kokeilla. Koska… maistuu aikasta hyvältä.  Koska… on melkoisen terveellistä ja vitamiinintäyteistä.  Koska… liian paljon hyvää menee hukkaan. Koska… olen liian laiska.  Että kierrätykseen menee siis. 9 desiä jätettä, 3 desiä juomaa. No go. 

Parasta Suomessa on tiskikaappi. Ja huonointa Ruotsissa on sen puute. Siksipä me tiskaamme ja lätkäisemme märät tiskit pyyheliinan päälle ja jos jaksamme, kuivaamme samantien… Ei tosin aina, kuten kuvasta näkyy. Jep, aika kaivella kaikki anopinkielet pois ruukuistaaan ja istuttaa suurempiin. Ja totella  sisäistä unelmapuutarhuriaan ja alkaa istutella siemeniä kananmuna-askeihin ja toivoa, että kevät on kaunis […]

Flunssailtuani viikon verran, toisen kerran kuukauden sisään, olen ehtinyt meditoida melko syväluotaavasti flunssan eri puolia ja päättänyt, että tämähän on ihan hyvä juttu. Tässä siis Top 3 – Flunssan suurimmat plussapuolet. Ensikseenkin, flunssa tuo sairastajalleen a.k.a. sosiaalisen median ahkeralle käyttäjälle suunnattoman kiitollisuuden tunteen siitä, että hän sairastaa vain flunssaa, ei esim. keuhkoputkentulehdusta, keuhkokuumetta tai vaikkapa […]

Eilenillalla alkoi kutitella kurkussa ja aamuun mennessä sinne oli ilmestynyt piikkisika. Taas. Juurihan tässä edellisestä flunssasta selvittiin, enää oli viimeiset köhät jäljellä.  Kurssi on lopuillaan ja se huipentuu kotitenttiin. En tajua siitä mitään, tai ainakin hyvin vähän. Saisinkohan mennä suoraan uusintaan, kiitos? Alkuviikon exkursio Kuninkaanlinnaan, Wasa-museon arkistoon yms. meni hyvin ja oli mielenkiintoinen mutta blogipostaukseksi […]

Pukkaa laskiaista, Ystävänpäivää ja vaikka sun mitä. Eilen söin yhden laskiaispullan, miehen omin käsin valmistaman. Ystävänpäivän juhlinnat jäänevät punaisesta kupista tarjoiltuun espressoon ja vaniljaiseen sydänpraliiniin.  Silti onni asuu meillä tänään ja sydän on niin täynnä rakkautta ja kiitollisuutta että se meinaa haljeta.  Toista asiaa eläinlääkärillä selvitellessä meidät = karvainen sydänkäpysemme määrättiin pikamarssia viime viikolla sydänultraan […]

Järkytys oli suuri kun herätyskello soitti minut hereille ennen seitsemää maanantaiaamun kunniaksi. Ensi reaktio oli ”Kahvia, kiitos!”. Koska mies oli jo lähtenyt töihin (raukkaparka, ajattelin kun huomasin yöllä tulleen räntälunta kymmenisen senttiä), tartuin pikakahvipurkkiin. Meillä Nescafesta tehtyä tsufetta kutsutaan caffe Italianoksi, Italia-kahviksi. Ai miksi? No… Olimme toisella hanimuunilla Amalfi-rannikolla muutama vuosi sitten. Vuokrasimme kuukauden verran […]

Meidän perheessämme ei yleensä pahemmin stressata ruokakaupassa käynnistä. Ensinnäkin kumpikaan meistä ei inhoa sitä, lisäksi mies on tällä hetkellä peräti töissä ruokakaupassa. Tai siis kaupassa sijaitsevassa konditoriassa mitta same, same. ”Hänen” ruokakauppansa on myynniltään Ruotsin kolmanneksi suurin, liikevaihto on yli miljardin kruunun vuosiluokkaa. Valikoimaa löytyy omasta sushitiskistä paikanpäällä puristettuihin mehuihin.  Mies tekee usein ostokset työvuoron […]

Saapumiseni Visbyn kauniiseen keskiaikaiseen kaupunkiin ajoittuvat 99% keskiyön aikaan. Otan viimeisen lauta Nynäshamnista, se saapuu saarelle 23.45-00.20. Menomatkalla torkun, luen kirjaa tai katselen toiselle silmällä näytöillä pyörivää leffaa. Samat leffat pyörivät usein, Mamma mia on tullut nähtyä 1,5 vuoden laivareissujen aikana ainakin tusinan kertaa. Koirasalongin tuolit eivät ole kaikkein mukavimpia ja seurakim usein aika sekalaista […]

Tänään oli hyvä päivä. Ja hyvä, tavallinen perusilta.  Maailman kaunein ja rakkain pieni koira. Jolla raaputta itseään, ihottuma. Sen siitä saa, kun tappelee ketun kanssa. Onneksi, sillä eläinlääkäri huomasi läppävian. Ensiviikolla sydänlääkärille, ultraan. Mun tulppikset, kauneimmat vähän rupsahtaneina aivan kuten mäkin. Tiskit. Ainoo kotityö, josta mä tykkään. Puhdasta tulee heti ja tuloksen näkee. Aussivuoden traumatisoimana […]

Mies rakastaa runebergintorttuja. Niitä ei saa Ruotsista, tai siis juu Hötorgshallenin Suomi-kaupasta, mutta kalliilla rahalla eikä siltikään juuri sitä suosikkilaatua. Näitä onnettomia on sitten ystävien ja suvun toimesta rahdattu tänne lahden toiselle puolen säännöllisin väliajoin. Tänä vuonna sopivasti ajoitettuja visiittejä ei ollut tiedossa, joten kilttinä pikkuvaimona pääsin itse leivontapuuhiin.  Torttu on melkoisen kotikutoisen näköinen ja […]