Ateneumin kalavale ja muut taaperon vedenalaiset oivallukset

Viikonlopun hotelliloman jälkeen veimme Fridan Ateneumiin katsomaan ”valtavaa kalaa”. Toive oli esitetty jo muutaman kerran aiemmin kävellessämme rautatientorin lähellä. Julkisivuun ripustettu, Veljekset Von Wright -näyttelyn mainos sinihuulikalasta antoi huomattavasti suuremman mielikuvan teoksen todellisesta koosta. Frida jatkoi kyselyään kalan perään vielä silloinkin, kun jo seisoimme teoksen edessä. Kalavale aiheutti pienen pettymyksen. Onneksi näyttelyssä riitti muitakin eläimiä ihmeteltäviksi ja minä keksin tavan ehtiä lukea näyttelyn tietoja ennen kuin lapsi vaatii päästä katsomaan muuta. Luin tekstejä sylissä olevalle Fridalle kuiskien kuin tarinaa. 

 

 

Koska kalateema oli jo avattu, oli luontevaa mennä sunnuntaina vielä Sea Lifeen. Emme olleet vielä kertaakaan aiemmin käyneet siellä, mutta hommahan toimi hyvin taaperolle. Fridan suosikkeja oli pippuripallokala, siilikala ja Ateneumin oppien jälkeen tietysti huulikalat sekä niiden ruokinta. Aivan kierroksen lopussa oli akvaarion alle rakennettu matala tunneli, joka kohosi keskeltä kuplamaiseksi kurkistusikkunaksi. ”Mä oon oktonautti!”, kuulutti Frida akvaarion keskeltä. 

 

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’