Ammattiliitto: uhka vai mahdollisuus?

Olen kuulunut ammattiliittoon jo 13 vuotta. Valitsin liiton silloisen ammattialani perusteella, jossa ei vieläkään ole voimassa olevia työehtosopimuksia. Paitsi laillista apua, tukea ja juridista turvaa, ammattiliitto tarjoaa jäsenilleen lisäkoulutusmahdollisuuksia sekä etuja yhteistyökumppaneilta. Tunnustan, etten ole ollut kovin aktiivinen liittolainen. Maksoin 5 vuotta erillistä matkavakuutusta, sillä en ollut ymmärtänyt tai jaksanut selvittää jäsenetuja tarkemmin. Silmäilen jäsenlehden ja sähköpostit, enkä ole käyttänyt joka vuosi lähetettävää kalenteria vasta kun nyt hoitovapaalla ollessani. Jäsenmaksun maksaminen on silti kuin varmistaisin turvaa pahan päivän varalle.

Olen viimeisen parin vuoden aikana kuitenkin kyseenalaistanut jäsenyyteni ammattiliittoon. Itsemaksavana jäsenenä jäsenmaksu tuntuu järkyttävän suurelta, etenkin nyt hoitovapaalla ollessani. Kun menoja pitää kiristää, onko pahan päivän turva, ammattiliiton jäsenyys tai sairasvakuutus sopivia kohteita? Olisihan kohtalon ivaa, joutua vaikeuksiin juuri silloin, kun on luopunut niistä.

Tähän mennessä olen saanut ammattiliitosta juridista apua kaksi kertaa. Kerran olen myös soittanut tukea saadakseni puolueetonta ja lainmukaista tietoa oikeuksistani. Kaikilla kerroilla laki on ollut puolellani. Juristin avulla, olen saanut takautuvasti jopa parin tonnin edestä minulle lainmukaisesti kuuluvia saatavia ja ollut siten mukana muuttamassa juurtuneita käytäntöjä koko alalla. Ennakkotapauksena oleminen ei aina ole helppoa.

 

Kannattaako työntekijänä olla juridisesti oikeassa, jos haluaa pitää työpaikkansa?

 

Yleisesti liittoon turvaudutaan äärimmäisessä tilanteessa, sillä välit työnantajaan kannattaa jo käytännön syistä pitää suopeina. Työn menettämisen pelossa ei uskalleta kysellä jokaisen epäkohdan perään, joten niellään epäoikeudenmukaista käytöstä ja yritetään osoittaa joustavuutta. Toisaalta niistä, jotka tietävät omat oikeutensa, eivätkä suostu pelinappuloiksi, huokuu myös työn intohimoa ja arvokasta kunnianhimoa. Ei mitään huonoja piirteitä työnantajankaan perspektiivistä. Silti liiton juristin oikaisema, laittomaksi todettu käytäntö voi lopulta viedä oikeuksiaan puolustaneelta työntekijältä työpaikan. On ihan hullua, että omista oikeuksista huolehtiminen koetaan työnantajan puolesta ”liittodraamana”, vaikka työntekijä olisikin oikeassa. Jos työnantaja ei edes pahoittele tapahtunutta, ja välit jäävät selvittämättä, voi olla haastavaa jatkaa työssä

 

Yhdestä asiasta olen kuitenkin varma. Liiton jäsenyys maksaa vuodessa jopa 540€. Sillä rahalla ei pitäisi katsoa vierestä, jos omia oikeuksia poljetaan.

 

ammattiliitto.png

 

Millaisia kokemuksia teillä on ammattiliittoon kuulumisesta tai kuulumattomuudesta? 

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’

Puheenaiheet Raha Työ Uutiset ja yhteiskunta

Puistopäivä Tallinnassa

Aamulla Tallinnaan ja illaksi kotiin. Lähdimme Allun mukaan työmatkalle, ja vietimme Fridan kanssa hauskan puistopäivän Kadriorg-puistossa. Alue on täydellinen kesäpäivän viettoon taaperonkin kanssa.

 

kadriorg.png

kadriorg2.png

kadriorg3.png

kadriorg4.png

kadriorg5.png

kadriorg6.png

 

Hiekka oli ihanan sileää, huvipuisto aivan leikkipuiston vieressä ihmeellinen, ja varavaatteillekin tuli tarvetta. 

 

kadriorg7.png

kadriorg8.png

kadriorg9.png

kadriorg10.png

kadriorg11.png

kadriorg12.png

kadriorg13.png

kadriorg14.png

 

Edelliselläkin reissulla tutuksi tulleessa NOP kahvilassa oli taas tarjolla herkullista ruokaa ihastuttavassa ympäristössä. Kahvila ja kauppa sijaitsee lähellä Kadriorg-puistoa, ja on itse asiassa juuri sopivasta matkan varrella satamasta puistoon. Paluumatkalla haimme vielä Allulle synttärikakkua laivaan. 

 

 

 

Lue myös:

Spurtti Tallinnaan

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’

Suhteet Oma elämä Lasten tyyli Matkat