9 faktaa minusta

Olen niin huono keksimään esimerkkejä asioista, että otin tämän blogeissa kiertävän faktalistauksen todellisena haasteena. Paljastin heti kärkeen ensimmäisen faktan, mutta ei oteta sitä laskuihin. Esimerkkien esittämisen puute on muuten erityisen ärsyttävää työhaastatteluissa, mutta toki myös muutenkin. Eilen Allu yritti yllyttää minua listaamaan kymmenen esimerkkiä suomalaisista ei-kaupallisista räppäreistä ja toistaiseksi olen päässyt viiteen. 

 

1. En juuri koskaan pese pyykkikoria tyhjäksi, vaan sen pohjalla odottaa ei-niin-kiireistä-pyykkiä. Harvinaisemmat värit ja materiaalit saavat odottaa pesuaan tärkeämpien alta. Yleensä ei-niin-kiireiset ovat pyyhkeitä tai vieraslakanoita. Tällä hetkellä siellä on esimerkiksi puhtaat, punaiset farkut, jotka odottavat värjäystä mustiksi. Ovat odottaneet jo kuukausia.

2. En tykkää koriste-esineistä, vaan pidän ennemmin pöytien, kaappien ja hyllyjen tasot tyhjinä muutamia tarkoin valittuja ja käytännöllisiä tavaroita lukuunottamatta. Mieluiten annan jokaiselle tavaralle oman säilytyspaikan. Tämä on yksi syy, miksi ahdistun keittiössämme, jonka koko on tarkoitettu lähinnä yksiön tarpeisiin. Joudun pitämään tavaroita liikaa näkyvillä.

3. Sekoitan silloin tällöin m- ja p-kirjaimen kirjoittaessani. En tiedä miksi, mutta aloitan kirjoittamaan esimerkiksi pääsen-sanaa m-kirjaimella, tai kirjoitan kuupe, kun pitäisi kirjoittaa kuume. Pätee niin tietokoneella, kuin käsin kirjoittaessa. Tietokoneella kirjoittaessa tosin huomaan virheen ajoissa, mutta käsin kirjoittaessa väärä kirjain ehtii yleensä ensin.

4. Minulla on huono ääreisverenkierto. Sormeni ja varpaani ovat yleensä kylmät ja joskus ne muuttuvat jopa valkoisiksi.

5. En osaa katsoa elokuvia tai sarjoja kotona yksin tekemättä jotain muuta samalla. Olen kyllä harjoitellut.

6. Ajattelin ennen, että saunasiideri tai viinilasillinen ruuan kanssa on pelkästään turhia kaloreita, joten niiden juominen on täysin turhaa. Nykyään olen jo löytänyt tissuttelun ilon. Suunnittelematon viinilasillinen on ihana nautinto. 

7. Ärsyynnyn pesemättömistä kattiloista, paistinpannuista ja muista keittiötarvikkeista, joita tarvitaan usein. Mielestäni ne pitää aina pestä käsin ja heti käytön jälkeen. Erityisen ärsyttävää toimintaa, jos keittiö jaetaan usean ihmisen kesken. Tästä huolimatta Allu ehtii silloin tällöin muistuttamaan minua pestävästä kattilasta juuri, kun olen tarttumassa siihen. En siis onneksi joudu ärsyyntymään asiasta ainakaan kotona.

8. En yleensä leivo reseptistä, vaan teen kaapin antimista tai halutuista aineksista tavoitellen oikeaa rakennetta ja sopivaa makua. Jauhot muokkaan aina gluteenittomiksi tai ravinteikkaimmiksi. Kuten joku on joskus sanonut, perustaidot hallittuna voi soveltaa.

9. Yskäni kuulostaa tekoyskältä. Kielsin Allun humoristiset väitteet asiasta, kunnes kuulin Zoolander-yskää muistuttavan yskäni videolta. Kiitos nykyteknologian. Pari viikkoa sitten sairastamani keuhkoja repivä yskä tosin sai jo Allultakin kiitosta suorituksestaan. 

 

faktat.png

 

 

Lue myös:

13 hämmentävää kuvaa puhelimesta

BAD MOM

Onnelliset ikkunat

Sääntöjä ja sanontoja perintönä

Kotiäitiyden jälkeen, osa 2/4: KOTIVAATTEET

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN

 

Suhteet Oma elämä Höpsöä

Kikattavan Kakkiaisen Discossa

Jos vauvavuosi ei sitä vielä opettanut, niin opiskelujen yhdistäminen kotiäitiyteen opetti. Joskus on vain todettava, että vuorokauden tunnit eivät riitä kaikkeen mitä haluaisi, ja joskus se pakottaa tekemään suunnitelmiin muutoksia. Tarkoitukseni mennä viime viikonloppuna Women of the World -festivaaleille Tampereelle romahti opiskelun takarajoihin. Tai oikeastaan se olin minä, joka romahti lauantaiaamuna myöntäessäni itselleni, että seuraavan päivän kahden välitentin toinen koealue oli vielä lukematta. Pienistä yksittäisistä syistä ja muutoksista johtuen en vain ollut saanut luettua tarpeeksi viikolla. 

Sunnuntaina pääsimme kuitenkin Kikattavan Kakkiaisen Lasten Discoon Savoy-teatteriin. Koealue oli luettu, toinen tehtävä palautettu ja Frida heräsi tavallista aiemmin, joten tuulet olivat myönteiset Kakkiaisen Helsingin ensiesiintymistä varten. 

 

disco1.png

disco2.png

disco3.png

disco4.png

 

Discoilemassa oli kaikenikäisiä lapsia, ihan vauvasta kouluikäiseen. Esitykseen oli numeroidut paikat katsomossa, mutta lavan eteen sai mennä tanssimaan vapaasti. Aluksi Frida istui haltioituneena korotetulla paikallaan, mutta lähti sitten eteen nauttimaan. Lavan sivulla oli hyvät paikat pienemmille ja aremmille, jotka saattavat vielä jäädä hieman isompien jalkoihin ja toisaalta eivät ihan edestä näe lavalle. Kakkiaisen tuleminen lavalle sai Fridan huutamaan ”oioioioi!”, ja nostamaan kädet ylös. 

Citykanin hahmo vei esitystä eteenpäin, käpytytöt tanssivat ja Kakkiainen veti DJ-setin biiseistään. Pallot ilmaan -kappale vapautti jättimäisiä ilmapalloja katsomon päälle ja lasten (sekä aikusten) tehtävä oli pitää ne ilmassa. Taas yksi ”oioioioi!” Fridalta. Lopuksi Kakkiaiselle olisi päässyt heittämään ylävitoset, mutta jännitys oli liian kova ja päädyimme vain vilkuttelemaan metrin päästä. 

Vajaa 50 euroa kolmehenkiseltä perheeltä oli aika kova hinta discosta, ja se saattaa pakottaa perheitä miettimään millaisella ryhmällä lähtevät joraamaan. Maanantaina tosin olimme jo sitä mieltä, että Fridalle tuollaisen innostuneen hämmästyksen ja ihastuksen tarjoaminen, sekä sen seuraaminen olivat ehdottomasti koko rahan arvoisia. 

 

disco5.png

disco6.png

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN

Kulttuuri Lapset Vanhemmuus Suosittelen