Tag: äidin elämää

Tiukan vuoden päätteeksi halusin koostaa muutakin kuin instagramin yhdeksän tykätyintä kuvaa. Jotain myönteistä omasta vuodesta, että muistaisin sen olleen muutakin kuin voimavarojen kamppailua ja epätietoisuutta tulevaisuudesta.    9 parasta omassa vuodessani 2017 olivat:   1. Lisäaika kotiäitinä. 2. Koti täynnä naurua ja pari arjen viihdetaiteilijaa. 3. Rennompi suhtautuminen asioihin. 4. Oma aika. 5. Tunne- ja tietoisuuskurssit, sekä Avoimen […]

Kuten aiemmin kerroin, hyväkuntoisten hiusteni salaisuus on laittamattomuus ja oikeat, hoitavat tuotteet. Koska aika on priorisoitu muille asioille, kuin hiusten lämpökäsittelyihin ja laittautumiseen, mutta hennon lasimaiset hiukset vaativat rakennetta, tarvitsin täsmäaseen arjen pelastukseen. Kaipaatko vinkkiä samaan haasteen? Tässä se on: Less Is More Mascobadogel on maailman paras muotoilutuote, joka ei edes tarvitse föönejä ja kihartimia toimiakseen.    […]

Allun kahden viikon työmatka päättyi lopulta, mutta kotiintulo oli hieman nihkeä. Rooman reissun jälkeiset neljä päivää olivat täällä kotona uhman uuvuttavat ja päättyivät vielä flunssaisen lapsen yövalvomisiin.  Laitoin Fridan perjantai-iltana nukkumaan ja ihan varmuuden vuoksi otin puhelimen taskuun. Jos sattuisin nukahtamaan itsekin. Allulla ei ollut avainta, sillä hän oli jättänyt sen siskolleni, joka asui meillä […]

Jos joulua ei pysty selittämään 2-vuotiaalle uskonnollisin perustein, eikä toisaalta halua kertoa joulupukista ja lahjoistakaan, niin miten sen sitten kuvailisi? ”Joulukalenterin avulla lasketaan päiviä jouluun, jolloin on vapaata. Vähän kuin pitkä viikonloppu.” Tosi tarina, vaikka ehkä maailman huonoin selitys onkin. En keksinyt mitään muutakaan tajutessani, ettei lapseni todennäköisesti ole koskaan kuullutkaan joulukalenterista. Olen tavallaan perinteiden […]

Kävin pari viikkoa sitten kampaajalla leikkaamassa ”huonot pois” eli lopputuloksena lähti reilu 5cm. Edellisestä käynnistä oli jo puoli vuotta, joten olin täysin varautunut lyhennykseen. Leikkauksen jälkeen kampaaja kehui hiuksiani harvinaisen hyväkuntoisiksi. Havahduin siihen itsekin. Hiukseni ovat ohuet, lasimaiset ja aivan piikkisuorat. Kolme vuotta sitten luovuin mustasta hiusväristä, ja tie omaan väriin on vaatinut lähes saman […]

Kaisaniemen, tai siis nykyisin Helsingin Yliopiston, metroasemalla on ollut jo vuodesta 1995 valoteos Verkosto. Laituritason vitriineissä on yksittäisiä neonputkia, joiden impaktia olen useasti kyseenalaistanut. Onneksi lapseni osasi oikaista tämänkin harhaluuloni ja avata silmäni. Useita kertoja ajaessamme metrolla aseman ohi, Frida huusi rattaista ”sammakko!” Ehdin aina nähdä vain vihreän rinkulan. Oli pakko mennä erikseen katsomaan tätä […]

Vauvan ensimmäisen vuoden, ja oikeastaan vielä ensimmäisen taaperovuodenkin sai olla aika rauhassa ulkopuolisten toiseen lapseen liittyvistä kysymyksiltä. Ei enää. Ilmeisesti tavoitteellinen ikäero kuuluisi olla enintään 3 vuotta. Tämän laskurin perusteella minun kuuluisi tulla raskaaksi N-Y-T.      Itselläni on tiettyjä syitä, miksi toinen lapsi ei ole kuulunut lähitulevaisuuden toiveisiin. Etenkään ennen Fridan 3-vuotissyntymäpäiviä. Toisinaan taas toiveisiini hiipii ajatus vauvasta. Tai siis […]

​Allu näki maanantaina bussin ikkunasta, kun Fridan päiväkotiryhmä käveli puistosta. Fridan hymy nähdessään isänsä liikennevaloissa odottavassa bussissa, oli kuulemma sydäntäsärkevän ihana. Minusta tuo näky Allun lähettämässä kuvassa on kokonaisuudessaan sekä sydäntäsärkevä, että ihana. Jotenkin konkreettinen todiste siitä, että 2-vuotiaallamme on täysin omat kuvionsa päivisin. Jutut, joista emme tiedä paljoakaan. Siellä se painelee reippaasti eteenpäin ja bondailee ryhmänsä […]

  Jos johonkin vartalon osaani olen ollut tyytyväinen myös kehonegatiivisuuden (syömishäiriöiden ja himotreenaamisen) aikoina, on se kohta ollut jalat ja pylly. Parikymppisenä painelin menemään lyhyissä shortseissa, mutta silti muistan katselleeni kävellessä tärähtäviä reisiäni kauhistuneena: Onko minulla todella noin paljon selluliittia!  Olen kuivaharjannut ja käyttänyt kiinteyttäviä voiteita paljon ennen kuin niiden käytölle olisi edes mitään perusteltua […]

  Lasten huomiot ympärillä olevista ihmisistä ovat joskus erittäin tarkkaavaisia, ja usein todella yllättäviä. Olen silti hämmästynyt, kuinka tarkasti 2-vuotias jo havannoi minua. Tässä muutama esimerkki meidän yhteisistä lukuhetkistä. Selvää CV-kamaa.     Luemme Numeroita-kirjaa. Tuo äiti! – Totta, en tykkää käyttää housuja kotona, joten paita ja alushousut -yhdistelmä on hyvin yleinen näky meillä. .    […]