Tag: perhe-elämää

Blogi on nyt virallisesti taaperoajassa! Kuvat ja kuvauskin vastaavat paremmin nykytilannetta.  Nämä Jaakko Kahilaniemen ottamat kuvat ovat otteita meidän 1-vuotiskuvista viime syksyltä, eli sekä meidän avioliiton, että Fridan ensimmäisen vuoden kunniaksi otetusta sarjasta. Vakavien ja editoriaalisten kuvien rinnelle paljastan huomenna enemmän hassuttelevia kuvia. Tervetuloa seuraamaan!       Lue myös: Hääkuvia Kurkistus kuvauksiin INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’

Suunnitteluvihkossani, johon kerään otsikoita ja kirjoitusaiheita, on viime aikoina odottanut työstöä aika monta juttua. Yksi niistä on raakile idealtaan Öisin lapsestani tulee _____ (tähän jotain riivaajaan viittaavaa) ja minusta _____ (tähän jotain vielä pahempaa). Yöt menivät alkuvuoden päiväkodin aloituksen, ja sitten kuukauden sairastelujen vuoksi aivan väärään suuntaan. Yöt täyttyivät herätyksistä ja pinnasängyn vierellä kyykkimisestä tai vieressä […]

Huhtikuu on jo melkein päätöksessään, mutta jotain on jäänyt tekemättä. Itse asiassa aika paljonkin, mutta aloitetaan nyt tästä, maaliskuun mieleenpainuvimmista. Opiskelu on vienyt hurjasti aikaa, ja postausväli on tilapäisesti harventunut. Maaliskuu olikin blogissa hiljaisin kuukausi koskaan. Yhteensä 12 postausta. Kyse ei ole ollut siitä, etteikö kirjoitettavaa olisi ollut. Minulla ei vain ole ollut aikaa kirjoittaa.  […]

  Tänä pääsiäisenä meillä ei rentoilla, sillä kurssin lopputentti on tiistaina ja yksi iso tehtävänpalautus perjantaina. Kaikki toiminnot rakennetaan lukumahdollisuuksien maksimoimiseen. Kävimme Tampereella fammulassa, mutta oman kodin pääsiäisvalmisteluista kertoo eniten se, että meillä sai sunnuntaina aamiaista vain Frida. Tyydyimme Allun kanssa aamukahviin kaappien ammottaessa tyhjyyttään. Allu oli viikon työmatkalla ja minä elin päivä kerrallaan ja […]

Pöytävaraus on kello 16.00 ja mukula ei meinaa herätä päiväunilta. Soitan matkalta ravintolaan ja kerron, että valitettavasti saavumme hieman myöhässä. Istumme pöydässä kello 16.13 erittäin rivakan kävelyn päätteeksi. Fridan mielestä kova vauhti oli ehkä parasta matkassa, enkä (ihme kyllä) itsekään kiristellyt tilannetta sen enempää.  Perheet Safkaa -tapahtumapäivä, ravintola The Cock ja hurjan leppoisa meininki. Pöytien […]

Jos vauvavuosi ei sitä vielä opettanut, niin opiskelujen yhdistäminen kotiäitiyteen opetti. Joskus on vain todettava, että vuorokauden tunnit eivät riitä kaikkeen mitä haluaisi, ja joskus se pakottaa tekemään suunnitelmiin muutoksia. Tarkoitukseni mennä viime viikonloppuna Women of the World -festivaaleille Tampereelle romahti opiskelun takarajoihin. Tai oikeastaan se olin minä, joka romahti lauantaiaamuna myöntäessäni itselleni, että seuraavan […]

Vaikka olenkin ollut se, joka on ollut jo puolitoista vuotta kotona lapsen kanssa, Fridalla ja Allulla on aivan omat juttunsa. Sitä on ihana seurata. Tietyt asiat ovat parhaita juuri isän kanssa tehtynä.   Kutitukset ja kutitustarinat. Mikään kutitus ei naurata niin paljon, kuin isän kutitukset ja niihin liittyvät hölmöt sepitykset.  Juoksuleikit. Taikasanoilla ”Onneksi kukaan ei […]

Fridalle nousi sunnuntaina, ihan yhtäkkiä, korkea kuume. Olimme aamupäivällä uimassa, eikä flunssasta tai kuumeesta ollut merkkiäkään. Uinnin jälkeisten päiväunien aikana typy oli muuttunut tulikuumaksi ressukaksi. Muutaman tunnin kuluttua soitimme ambulanssin, sillä Frida kouristeli ja menetti tajuntansa. Tilanne oli pelottavin hetki äitinä tähän mennessä. Kouristuksen loputtua ajatteli, että huh se meni ohi, mutta sitten tajusinkin, että […]

Kannatan tasa-arvoa myös perhevapaiden jakamisessa, sillä se hyödyttää niin lasta kuin vanhempia. Sitä paitsi onhan jo vuosi 2017. Maltilliset urakatkot ja vakaa palkka-asema on jokaisen uusia veronmaksajia kasvattavien oikeus. Lapsella taas on oikeus rakentaa vahva suhde molempiin vanhempiinsa. Kaikki ei silti käytännössä ole niin mustavalkoista. Eikä yksi malli (esimerkiksi 6+6+6) sovi kaikille. Valitsimme epätasa-arvoisen perhevapaiden jakamisen. […]

Joulukuu oli täynnä erilaista arkea, ystäviä ja tunnelmia. Puolivahingossa, sillä en ainakaan tietoisesti suunnitellut sitä sellaiseksi. Joulukuun mieleenpainuvimmat, olkaa hyvä!  Ravintolat ja kahvilat. Jos marraskuussa lounaiden ja kahvittelujen määrä kasvoi, niin joulukuussa niitä oli vieläkin enemmän. Lahjaostosten ja -fiilistelyjen päätteeksi ulkoistimme usein iltaruokailut aikataulusyistä. Tai sitten maistui vähintään glögit. Kerran kävimme Fridan kanssa kahdestaankin lounaalla, […]