Mitä Randolfin hipat lukee?
Ultra Bra lauloi, että maailma on asioita pullollaan. Jos Janne Saarikivi tekisi biisin uudelleen vuonna 2019, hän saattaisi muuttaa sen nimeksi “Laulu blogeista”. Sitten siinä voitaisiin laulaa, että maailma on blogeja pullollaan. Itse asiassa laulu voisi kertoa myös erikoisoluista, epämääräistä myötähäpeää ja inhoa aiheuttavista sisustustauluista, joissa on joku “nokkela” lainaus tai polyesteriretkuista, joihin hukumme. No, kuitenkin, koska maailma on blogeja pullollaan ja nimimerkki Lodl kysyi kommenttiboksissa, mitä kannattaa lukea, kun on selannut Waldorfinsalaattikipot alusta loppuun ja edestä taakse, jaammekin nyt kanssanne kuratoidut blogisuosikkimme.
Emme kumpikaan ole ns. perheblogien kohderyhmää, mutta jumankekka, miten hyvin Asikaine vetää. Olemme alkaneet epäillä, että sekä Asikaine että ystävämme muutaman kuukauden ikäinen saamarin söpö ja kiltti vauva ovat samaa Antti Rinteen synnytystalkoot-juonta, jonka tarkoituksena on saada tällaiset kolmekymppiset hesalaiset lisääntymään. Asikaine on meidän idoli ja meinasimme lähteä suoraan sanottuna stalkkeriretkelle Nekalaan viimekesäisellä Tampereen-reissulla, mutta vielä joku järjen häiven heilui päässä ja estimme itseämme. Ensi kerralla Tampereella siis suoraan pirssi alle ja Wanhaan Tappiin!
Lauran uusi blogisuosikki on Vähän vähemmän, jossa tarkastellaan elämää kulutuskriittisesti, mutta tavoitteena ei ole Linkolan hengessä kärsiä ja ahdistua, vaan viettää onnellista ja hyvää elämää – vain vähän vähemmällä. Tekstit ovat tarkasti ja kiinnostavasti kirjoitettuja ja kuvat kauniita.
Uuden blogisuosikin perään vanha suosikki, jossa käsitellään samoja aiheita kuin Vähän vähemmän -blogissa. Yhdeksän yhdeksänkymmentä jakaa ekoilu- ja kierrätysvinkkejä, mutta lähiaikojen suosikkejani ovat olleet Tee se itse -epäonnistumiset. Lähes jätteetöntä elämää viettävät ekoilijatkin joskus mokaavat, harvemmat vain kertovat siitä netissä. Onneksi on Yhdeksän yhdeksänkymmentä.
Minna Mänttärin blogi on rehellinen ja avoin ja kirjoitettu samaan aikaan niin ilmavasti ja tiiviisti, että se saa välillä itsekriittisyyden ja ihailun kellot pauhaamaan (yritän keskittyä niihin ihailun kelloihin!). Minna tavoittaa teksteissään hetkiä ja jakaa myös Lauran sipsirakkauden, joka automaattisesti luo kiintymyksen siteen sipsientusiastien välille.
Jos Mertta kohtaa nk. tenkkapoon, hän miettii, mitä Satu Rämö tekisi? Kirjailija-toimittaja-bloggaaja-matkaopas-designkauppias Rämö kirjoittaa hulvattoman terävästi elämästään “laavakökkäreellä” eli Islannissa. Rämön blogia lukiessa vastaan voi tulla tulikivenkatkuista feminismiä, kakkuresepti, issikoita, jalkapalloa tai huomioita lapsiperhe-elämästä. Epäilemme Rämön olevan samaa Antti Rinteen agitoimaa porukkaa kuin Asikaine…
Jos joku ei vielä ole huomannut, niin Mertta on äärimmäisen vakavasti allerginen huuhaalle, humpuukille ja höpönhöpölle. Rokotevastaisuudesta lukeminen, ketodieetin mainitseminen tai hopeaveden ajatteleminen aiheuttaa Mertalle rytmihäiriöitä ja havaittavissa olevan sarven otsaan. Tämä lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuutin blogi vähentää Mertan allergiaoireita merkittävästi.
Markkinointia tai viestintää ei kukaan pääse pakoon. Siksi se maailma onkin niin kovin kutkuttava. Markkinointiviestinnän kommervenkit ja kuulumiset on mukavinta nauttia Tommi Laihon blogista.
Mitä blogeja te luette Ruudolfin kippojen lisäksi?
<3: Mertta & Laura
