Monesti pohditaan sitä, että koska pitää levätä treenipäivien välissä. Kuinka monta päivää viikossa voi treenata ilman välipäiviä. Sekä täytyy treenata tarpeeks, että polttaa enemmän kaloreita mitä syö. Toki tämä on totta, mutta rajansa tälläkin ajatuksella. Ihminen polttaa kuitenkin kaloreita nukkuessaan, seisoessaan ja istuessaankin. Ei tosiaan tarpeeksi mitä kuuluisi. Siksi jokaisen ihmisen tulisi liikkua, riippuen sukupuolesta ja iästä, tietty määrä päivässä.

Siihen kuinka paljon jokaisen tulisi liikkua liittyy niin monta seikkaa. Ikä, paino, pituus ja sukupuoli. Esimerkiksi toimistotyötä tekevä henkilö vs. raskasta työtä tekevä henkilö eivät läheskään kuluta samanverran  normaalilta päiväkulutukseltaan. On siis selvää, että toisen näistä tulisi liikkua jo enemmän töiden ulkopuolella, jotta päivittäinen aktiivisuus täyttyisi. Aktiivisuus ranneke on oiva ratkaisu seurata omaa aktiivisuuttaan päivän aikana ja se myös motivoi liikkumaan enemmän, koska ”passiivisuus leima” päivässä on kettumaisinta mitä voi saada. Nimimerkillä kokemusta on 😉 Itselläni on Polar Loop -aktiivisuusranneke. Olen ollut erittäin tyytyväinen ja suosittelen kaikille. Äitinikin innostui ostamaan kyseisen rannekeen! Mahtavinta on se, että kyseiseen rannekkeeseen on saatavana mobiilisovellus, jonka avulla voi seurata esimerkiksi unen laatua ja näitä edellä mainittuja passiivisuus aikoja. Sovelluksen saa ladattua Google Play -kaupasta ja AppStoresta.

Mä olen nyt itse treenannut tällä viikolla jo 7 päivää putkeen. Tässä ehkä osaksi taustalla ollut myös tuleva Turkin matka. Siellä saan kyllä lepää kokonaisen viikon. Tiedän, että kehon täytyy saada levätä, mutta itse en ole kokenut vielä tarvetta pitää välipäivää treenaamisessa. Kehoni kestää hyvin ja voi hyvin, luotan siis siihen. Tänään toki tietyt liikkeet tekivät tiukkaa käsipainoilla, joten päätin jättää ne välistä. Itsellä ehkä enemmän ongelmallisempaa on, että nykyiset treenit tuntuu tylsältä.. Tai oikeastaan ei kiinnostavalta. Tähän lääkkeen olen jo löytänyt! Vaihtelua päivittäiseen treenaamiseen. Joten tästä lähin aion muokata päivittäistä treenaamistani erilaiseksi eri päivinä. Toki samat sarjat toistuu samoilla välineillä jatkossakin, mutta jotain uutta siis luvassa joukkoon mukaan. Onneksi YouTubesta löytyy mahtavia workout -videoita, joita voi soveltaa itsellensä parhaaksi näkemällä tavalla. Järki siis mukana treenatessa! Oma suosikkini on Jillian Michaels, joka on tuttu mm. The Biggest Loser -ohjelmasta mikä pyörii myös Suomessakin. Hänellä on erinomaisia workouteja, joita suosittelen jokaiselle ihan aloittelijasta kokeneempaan konkariin. Edes minä en ihan jokaiseen treeniin vielä kykene, mutta pikkuhiljaa pikkuhiljaa 😉

Sanoisinkin, että tärkeintä oman jaksamisen kannalta on tarpeellinen lepo, ruokavalio ja oman kehon kuuntelu. Se kertoo jo aika paljon, joten kuuntele omaa kehoasi enemmin kuin suosituksia! Jokainen meistä on erilainen ja tarvitsee erinäisen määrän lepoa treenien välissä. Järki on myös hyvä pitää mukana treenaamisessa. Kehon mennessä ylirasitus tilaan voi seuraukset olla aika vakaviakin.

Joten säästä itseäsi ja kuuntele kehoasi, se on se sun ABC.

Alussa oli erittäin haastavaa lähteä kohti tavoitteita, koska jatkuvat kiusaukset odottivat oven takana milloin missäkin. Niistä oli vaikea päästää irti. Olivathan ne silloisen laiskiaisen ja kuntoilua karttavan opiskelijan päivittäistä elämää. Koululla välitunnilla teki mieli jotain ”pientä hyvää” kahvi kupposen kanssa ja aina kun koki onnistuneensa jossakin, oli se sitten opiskeluihin liittyvää tai ”urheiluun” liittyvää, niin aina oli oikein palkita itsensä suklaa patukalla tai sitten viikonloppuisella leffanapostelulla.

Kuitenkin maaliskuussa 2015 tapasin kahvikupin ääressä erään mies henkilön, joka käyttäytyi vaivaantuneesti jo alusta asti. Hän sai pikaisesti puhelun, joka johti tietysti hänen lähtemiseensä kotio. Tai mihin sitten lähtikin. Hän kuitenkin laittoi minulle viestiä jälkeen päin, jossa luki suurinpiirtein seuraavasti. ” Jos olisit ollut kolmekymmentä kiloa laihempi, ja kuvasi tuoreempia, niin sinua olisi jaksanut katsellakin. Onnea vain sen oikean löytämiseen. ”

Olihan tämä kauheaa luettavaa varsinkin, kun ei pitänyt itseään peiliin katsoessa mitenkään erityisen isona. Isompiakin on tullut vastaan. Kuitenkin miten kyseinen henkilö asian ilmaisi, laittoi minut miettimään itseäni ja elämääni. Halusin muuttua ja mikä parempi hetki muuttaa elämäänsä oikeaan suuntaan kuin tuon palautteen jälkeen. En kuitenkaan tehnyt muutosta ensisijaisesti toisen takia. Vaan ensisijaisesti itseni takia. Tiesin, että kuvani olivat maksimissaan kuukauden vanhoja. Ei kuitenkaan lukio aikaisia.

Matkani alkoi kohti muutosta. Ja sitä on tapahtunutkin. Olen maaliskuusta tiputtanut painoa huimat 16kg, mutta matkaa kuitenkin vielä on. Yksi tavoite toki saavutettu, mutta seuraavaa jahdatessa. Helppoa tämä ei kuitenkaan ole ollut. Kiusaukset vaivaavat edelleen mieltä ja sortumisia onkin tullut. Nykyään toki urheilen sen 6 krt/vko, joten armoa voisi itselleen joskus sallia. Kunnianhimoisella ja itsekriittisellä persoonalla se ei kuitenkaan ole niin helppoa. Jos lipsahdan nautiskelemaan, tunnen seuraavana päivänä tai jopa samana iltana morkkista siitä, että annoin itselleni luvan nauttia. Tässä on vielä paljon opeteltavaa varsinkin ajatusmaailman kannalta. Kyllähän tavallinen säännöllisesti urheileva ymmärtää, että joskus saa hairahtaa synnin tielle, mutta ei joka päivä. Siitä olenkin iloinen, että se ei ole jokapäiväistä. Ja silloinkin, kun hairahdan, niin annokset ovat pienentyneet. Ennen saattoi mennä kokonainen Maraboun suklaalevy, mutta nykyään tyydyn maksimissaan pariin suklaapatukkaan.

Onko väärin antaa itsellensä lupa nauttia? Täytyykö siitä potea jälkeenpäin huonoa omaatuntoa? Näiden kysymysten kanssa painin jatkuvasti… Tai ainakin säännöllisen epäsäännöllisesti. Parempaan päin ollaan menossa, mutta paljon on myös muutettavaa. Tuskin tulen kokonaan nautintoja lopettamaan, mutta toivon niiden vähenevän tulevaisuudessa.

Säännöllisen ruokavalion ylläpitäminen on aika yksinkertaisen helppoa silloin kun ei ole muita velvotteita. Kuten koulua tai töitä. Toisaalta odotan opiskeluiden jatkumista, mutta toisaalta jännittää kuinka saan syömiseni pidettyä kurissa opiskeluiden ohella.

Elämä on täynnä haasteita ja valintoja. Oikeiden valintojen kautta myös haasteetkin kaatuu matkanvarrella. Se on vain omasta päästä kiinni ottaako sen positiivisena vai negatiivisena haasteena.

”Se mitä päätät tehdä tänään, näkyy huomisissa tuloksissa.”