Regina J.

1.6.2016 regina j.

Arkea pakoon Porvooseen

Miten ihanaa onkaan paeta arkea työpäivän päätteeksi pienelle road tripille lähiseudulle! Näistä säistä aion nyt nauttia täysillä, niin kauan kuin näitä riittää. Otimme siis tiistaina heti töiden jälkeen auton alle ja lähdimme viettämään kesäiltaa vanhaan opiskelukaupunkiini, Porvooseen. Sen kummempia suunnitelmia ei kuitenkaan ollut, haluasimme vain viettää iltaa leppoisasti ulkona auringossa ja keksimme Porvoon kohteeksi aika extemporé.

Rakastan kesäistä Porvoota ja sen kaunista vanhaa kaupunkia ja jokirantaa. Sinne liittyy myös paljon opiskeluajan muistoja ja lisäksi siellä asuu sukulaisia, joten kaupunki on sitenkin tullut tutuksi. Kävimme myös pikaisesti serkkuni luona pyörähtämässä, oli ihana nähdä häntä pitkästä aikaa – ja tietysti puheliasta Bubu-kissaakin. <3

Ilta tuntui normaalia pidemmältä, varmaankin siitä syystä että lähti kunnolla kauas pois kotoa. Illallistimme viihtyisässä Fryysarinrannassa terassilla auringon lämmittäessä vielä täysin. Söimme todella herkulliset salaatit, suuri suositus vuohenjuusto salaatille! Nammmm!! En ole aikaisemmin hirveämmin tykännyt vuohenjuustosta, mutta makunystyräni ovat tainneet hieman muuttua, sillä nyt se maistui taivaalliselta. Myös toisen puoliskon lohisalaatti näytti herkulliselta. Ravintola sijaitsee rauhallisella sisäpihalla aivan joen vieressä, vanhassa kaupungissa. Ilman mainoskylttejä ei ravintolaan löytäisikään, sen verran piilossa se on. Iso peukku!

Kaupunki vaikutti toistaiseksi vielä ihanan rauhalliselta, kesäkausi ei selkeästi vielä ole täydellä teholla alkanut. Oli mukava käpötellä mukulakivillä, valokuvata upeassa ilta-auringossa ja ihastella vanhoja rakennuksia ja nauttia vaan olosta Paahtimon terassilla (vaikkakaan pesäpallossa vioittunut kantapääni ei illan päätteeksi ollut enää samaa mieltä..auts..). Näihin kadunkulmiin ja maisemiin ei vain kyllästy. Porvoo kuuluu kesään kuin nenä päähän.

P5311122 copy.jpg

Myös pyöräretki Helsingistä Porvooseen ja takaisin olisi taas kiva toteuttaa tänäkin kesänä. Tai ehkäpä toinen suunta J.L. Runebergillä ja toinen pyörällä. Vaihtoehtoja on monia. Viime kesänä pyöräilimme Porvooseen ja takaisin, yövyimme leirintäalueella pienessä mökkerössä ja nautimme täydellisestä kesäpäivästä kaupungilla. Pyöräily on ihanaa, Porvoo on ihana, seura oli ihanaa, sää oli ihana. Kaikki siis kohdillaan. Mikäpä jottei taas kokoaisi ryhmän kasaan ja polkaisisi jonossa Porvooseen! 🙂

Aurinkoista viikon jatkoa!

– R –

Avainsanat: Kesäretki, kotimaan matkailua, pako arjesta, Porvoo, roadtrip, vanhakaupunki

Kulttuuri Matkat Suosittelen

28.5.2016 regina j.

Katutaidetta

Olen monesti Suvilahden ohi pyöräillessä ihaillut toinen toistaan värikkäimmistä ja upeimmista graffiteista. Tänään sain olla miesten mukana ja näin läheltä, miten niitä tehdään ja miten vaikeaa se oikeasti on. Nyt osaan katsoakin niitä aivan uusin silmin ja ihmetellä, miten tarkasti joku on osannutkin tehdä rajaukset ja varjostanut kuvat hienosti. Arvostan. Upeaa taidetta!

On hienoa, että Helsingissä on paikka, missä saa ihan laillisesti harrastaa katutaidetta. Uskon ja toivon, että tämä vähentää runsaasti julkisten paikkojen ja rakennusten sabotoimista, kun on luvallinen paikka toteuttaa itseään. Maalitkin saa ostettua aivan vierestä, joten helppoakin se on. Maalattavia seiniä on melko paljon, mutta itselleni harmillisinta on, että joutuu jonkun toisen teoksen peittämään, jotta omansa saa hetkeksi esille. Kuulemani mukaan painttaajia on niin paljon, että usein ei teos esillä säily kuin noin päivän verran. Kannattaa siis käydä kurkkimassa useinkin näitä seiniä, vaihtuva taidenäyttely on koko ajan nähtävillä. Ja suosittelen myös kokeilemaan itse taiteilua!

Tänään oli harmillisen harmaa päivä, mutta voin kuvitella, miten mukavaa on maalailla auringonpaisteessa. Kyllähän siellä viihtyisi useammankin tunnin. Musiikkia taustalla ja hyvä jengi koossa. Mikäs sen mukavampaa. Sain myös osallistua värien valintaan, mistä olin kovin onnellinen. Tuli siis aika söpöt värit, vai mitä? Saatoin saada myös ehkä hieman nyrpeitä katseita eräältä, kun rupesin hieman vahingossa häntä ohjaamaan ”tuonne vielä pinkkiä, tuosta puuttuu vielä rajaus”, ihan kuin olisi oma työ ollut kyseessä… Saatoin hieman innostua. Teinpä siis pari pientä omaakin kuvaa viereen. (Saa nauraa! 😀 )

En osannut kuvitella, että se olisi niin ”rankkaa”. Etusormi ja oikea käsi oli kyllä todella poikki ihan vain pienenkin piecen teon jälkeen. Taisi siinä kuitenkin pieni kipinäkin itselle jäädä painttaamiseen. Oli se vaan niin hauskaa ja mukavaa. Pakko päästä uudestaan ja pian. Täytyykin ruveta jo miettimään ja suunnittelemaan, mitä sitä ensi kerralla maalaisi.

– R –

Avainsanat: graffiti, Helsinki, katutaide, kulttuuri, painttaus, Suvilahti

Hyvinvointi Mieli Suosittelen Höpsöä