Mitä kuuluu?

Mitä sinulle kuuluu? Eipä ihmeitä. 

Olen maailman huonoin keskustelija. Maailman huonoin kertomaan omia mielipiteitäni. Maailman huonoin puhumaan. Varsinkin tunteista. Pääni tyhjenee aina, kun sen pitäisi olla täynnä ajatuksia. Tai se on täynnä vääriä ajatuksia. Yleensä kuitenkin vaan tyhjä. 

Ihailen ihmisiä, jotka ovat kuin kala vedessä sosiaalisissa tilanteissa. Keskusteluissa. Uusia ihmisiä tapaamassa. Minä olen se, joka vaan hymyilee hiljaa ja yrittää kuumeisesti miettiä mitä voisi sanoa kuulostamatta täysin ääliöltä. Olen se, joka osallistuu keskusteluun, jos minulta kysytään jotain. Olen myös se, joka nyökkäilee ja myötäilee muoden mielipiteitä, koska minulla ei ole omia.

Olen se, jota kukaan ei muista. Olen se, jonka ääni katoaa muiden alle, vaikka kuinka huutaisin. Olen se, joka on ihan kiva, mutta en kuitenkaan koskaan se, johon kukaan haluaisi tutustua sen paremmin.

Edes minä en tiedä mitä minulle kuuluu.

p.s. Muista opetella kuuntelemaan itseäsi.