Mitä teidän vauvalle kuuluu?
Ystävyyssuhteiden säilyttäminen ennallaan lapsen astuttua kuvioihin on hivenen hankalaa.
Tapaan ystäviäni aina silloin tällöin, kohtalaisen harvakseltaan. Tahti ei hirveästi ole muuttunut niistä ajoista kun lasta ei vielä ollut, joten aikatauluongelmat eivät liene niitä ensimmäisiä kompastuskiviä ystävyyssuhteiden ylläpitämiseen. Koen olevani ihan sosiaalinen ihminen, mutta kuukausi vierähtää helposti sen suuremmin näkemättä työn ulkopuolisia kavereita, joita silti nimitän ihan läheisiksi ystäviksi.
Post-vekarallisen elämän ystävyyssuhteita kuitenkin kaihertaa eräs otsikossakin esitetty kysymys: ”mitä teidän vauvalle kuuluu?”
Kiitos kysymästä! Lapsi voi hyvin. On iloinen, syö, kakkii ja nukkuu. Itse sen sijaan olen koittanut löytää jotain mielekästä harrastusta, jonka parissa voisi hiukan höllätä ja saada muuta ajateltavaa.
”Niin, minkälainen se teidän vauva on, antaako se teidän nukkua? Mitä te teette yleensä päivisin? Käyttekö kaikissa vauvaryhmissä? Joko se syö kaikkia ruokia?”
Yhtäkkiä tunnen olevani jossain limbossa, jonka tarkoituksena on muistuttaa, etten ole muiden silmissä enää se sama ihminen, joka olin ennen.
Minun on oikein pyytämällä pitänyt pyytää, että voitaisiin jutella jostain muusta kuin meidän uudesta ihanasta perheenjäsenestä. Ei siksi, ettäkö en olisi kiinnostunut kertomaan lapsestani tai olisi innostunut perhe-elämästä. Ihan vain siksi, koska tahdon aina välillä tavata ihmisiä, joiden kanssa voin olla vapautuneesti oma itseni, jonka ei tarvitse lähestyä asioita lapsen näkökulmasta.
Tavallaan ymmärrän niiden ystävien osalta tietynlaisen kiinnostuksen lapsiarkea kohtaan, joilla ei itsellään lasta ole. En minäkään olisi kuvitellut lapsen vaikuttavan tällä tavoin omaan elämään, mutta eipä se arki kyselemällä olisi kuitenkaan edes auennut. Niiden ystävien taholta, joilla lapsia jo on, koen kysymykset vielä piirun ahdistavimpina. Aivan kuin päädyttäisiin asetelmaan, jossa vastauksillani on jokin arvoasetelma, jonka jälkeen voidaan leikkisästi kommentoida, miten meillä tuokin asia meni niin paljon kivuttomammin.
Kaipa tämä menee ohi.
