Minkä näköinen Jumala on?

creation_of_adam_michelangelo_detail.jpg

Oletko joskus miettinyt minkä näköinen Jumala on?

Teologian opiskelijat pohtivat kerran tätä kysymystä luennolla. ”Elokuvissa Jumala puhuu aina möreällä äänellä”, muisti joku. ”Jumala on kana”, arveli puolestaan VT:n exegeetikko. Mutta valveutunut naisluennoitsija oli varma siitä, että Jumala on juurikin nainen. -Metafora kanaemosta (Matt. 23:37) sallii toki tämänkin!

”Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt”, lukee kuitenkin päivän tekstissä. Ennen kuin käymme toistemme kravatteihin kiinni on ehkä parempi puhua siitä, tunnemmeko hänen läsnäoloansa seurakunnassa.  Uskonnollinen toiminta kun tahtoo olla jotain muuta kuin aitoa Jumalan läsnäoloa ja läheisyyttä. Kirkossa on tyhjän puoleista.

Johannes Kastajan toiminta (Joh. 1:15-18)

Jumala on pyhä. Mitä pyhä tarkoittaa? Se on jotain, joka on erityisesti erotettu maallisista asioista, sananmukaisesti ”erilleen asetettu”. Samalla suojelevaa ja pelottavaa voimaa.

Jumala on henki. (Johannes 4:24) Ihminen ei voi nähdä itse henkeä. Siksi Jeesus – joka on ollut ikuisuudesta asti olemassa – on opettanut meidät tuntemaan hänet. Tarvitsimme hänet solmimaan yhteyden Isään.

”Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.”-Vuorisaarna, Matteus 5.

Pelastettuja, siunattuja yliluonnollisella tavalla he ovat, koska he saavat nähdä, kokea ja todistaa Jumalan läsnäolosta. Johannes oli yksi niistä, joka erotettiin tähän pyhään tehtävään. Hän syntyi ennen Jeesusta ja hän oli viimeinen Vanhan testamentin ajan profeetta. Uransa huipulla hän ehti juuri ennen Jeesuksen työn alkua ja tasoitti tälle tietä.

 

Kuva: de.wikipedia.org

Hyvinvointi Mieli Kirjat Syvällistä

Pienten jalkojen töminää

mp900422533.jpg

Johannes Kastajan syntymä ja varttuminen Luuk. 1:15-80

Johanneksen vanhemmat olivat jo iäkkäitä hänet saadessaan ja Elisabetin oli pidetty hedelmättömänä. Nykyisin moni perhe kärsii lapsettomuudesta ja on valmis käymään läpi kipeitäkin hedelmöityshoitoja haaveillessaan omasta lapsesta. Tämäkin lapsi oli vanhemmilleen toivottu rukousvastaus. Viisi kuukautta Elisabet piti raskautensa omana tietonaan ja vasta kun sen näkymistä ei voinut välttää, hän uskalsi tulla ihmisten ilmoille. Tiedättehän, että ne ensimmäiset raskausviikot ovat ne kriittisimmät – moni keskenmenon kokenut on varovainen, eikä kerro, ennenkuin on varma asiastaan.

Johannes Kastaja on jännä velikulta. Hän muistuttaa minua Jeesuksen juutalaisista juurista, sillä kahdeksan päivän ikäisenä pojat ympärileikattiin. Hän oli kutakuinkin puoli vuotta Jeesusta vanhempi. Hänen isänsä kuului pappissukuun ja oli Pyhällä Hengellä täyttynyt. Myös Aaronin sukuinen äiti Elisabet oli kokenut Pyhän Hengen kosketuksen kuudennella kuukaudella ollessaan  – samoin kuin kohdussa kasvava lapsi. Erikoinen perhe, joka tahtoi elää Jumalan tahdon mukaan!

Ensimmäinen haaste oli nimestä päättäminen, kuten niin monissa muissakin perheissä. Sukulaiset tahtoivat pitää kiinni perinteestä ja ehdottivat isän nimeä. Sakarias sai tilapäisesti epäuskonsa vuoksi menetetyn puhekykynsä takasin kun hän julkaisi lapsen nimen (Johannes= Jahve on armollinen). Tämä oli sen verran erikoista, että koko Juudean vuoriseudulla pohdittiin, mikä tästä lapsesta tulee.

Tutkijat ovat pohtineet Johanneksen mahdollista yhteyttä Qumranin-luostariyhteisöön. Kun sanotaan että lapsi kasvoi ja vahvistui Hengessä, ja että hän oli autiomaassa siihen päivään saakka, jolloin hänen oli määrä astua Israelin eteen se antaa tukea vaikutuspiiri väitteelle.  Johanneksen koti sijaitsi Juudean vuorimaassa, joka on lähellä Juudean autiomaata. Myös se, ettei hän ”viiniä ja väkijuomaa juo” muistuttaa Vanhan Testamentin nasiirilupauksia. Sellainen elämäntapa merkitsi joka tapauksessa erityistä asketismia ja antautumista. Tämä oli Johanneksen kohdalla tarpeen, sillä enkeli Gabriel (nimi merkitsee Jumalan sankaria) sanoi Johanneksen tehtävän olevan Israelin kansan valmistaminen Herran (VT:n Jahven) tuloa varten.

 

Ronen Shalom: Aronic blessing. Kuvat ovat siunausseremoniasta Länsimuurilta Jerusalemista Pääsiäisen aikaan 2012.

Lähde: Jukka Norvanto: Raamattu elämään -köyhien evankeliumi Luukas 1-12.

 

 

 

 

 

Kulttuuri Kirjat Syvällistä