Lily

Riina & Raamattu

kronologi

Ihmisarvoinen elämä

 

http://www.youtube.com/watch?v=H8ZuKF3dxCY&feature=fvwrel

 

Nick Vujicic elää ihmisarvoista elämää kädettömänä & jalattomana

Tähän kertomukseen, jossa Jeesus parantaa miehen surkastuneen käden sapattina minun on helppoa yhtyä. Myös minä olen kärsinyt syntymästäni surkastuneesta (anomalia) kädestä nyt jo 39 vuotta. Kuitenkin minulle on myös lapsena laskettu profetia, että se tulee parantumaan. Näky odottaa vielä aikaansa. Sillä aikaa osaan paneutua sairaan rooliin vaikka tiedän selviäväni myös näin.

Sapatin viettoa koskevat lait ovat yhä keskeinen osa juutalaisuutta. Sapattina et näe Jerusalemissa juutalaista töissä. Jopa rintaneulan kantamista voidaan laskea työksi. Tai hissinappulan painamista. Tai tupakin syttämistä. Tuttava kertoi, miten ortodoksijuutalaismiehet seisoivat sapattina tupakit suussa siltä varalta, että joku ystävällinen (pakana) sytyttäisi savukkeen ohikulkeissaan. Ja kun Vanhassa kaupungissa tuli sähkökatkos, kristittyä pyydettiin vaihtamaan lamppua, koska heitä ei sido velvoittavat juutalaisen lain säännöt samalla tavalla.

Jeesus oli ja on radikaali: Hänelle merkitsee ihmisen auttaminen enemmän kuin lakipykälien viilailu.

Toisin sanoen kenties meitä pakanuudesta kääntyneitä kertomuksessa askarruttaa enempi se että Jeesus paransi jonkun käden. Onhan se ilmeinen ihme! Mutta hänen oma kansanheimolaisensa näkivät ainoastaan uskonnollisen rikkeen ja ärsytyksen aiheen ja syyn laatia suunnitelmia hyväntekijän päänmenoksi. Muotojen noudattaminen on kovasydämisille ihmisille tärkeintä.

Mikä meille antaa ihmisarvon?

Suomessa on nykyisin valitettavasti havaittavissa samanlaista henkeä. Sairaat, vanhukset ja ei-toivotut lapset, työttömät ja muut syrjäytyneet – he ovat yhä useammin lukuja ja yhteiskunnallisia taakkoja valtaa pitäville. Ihmisen pitää olla tuottava. Nykyisin myös tutkijat voivat perustella vastasyntyneen surmaamista etiikalla.1 

Jos tuollaiset ”asiantuntijat” olisivat saaneet päättää näin syntymäni aikoihin, minutkin olisi voitu näillä perustein ”jälkiabortoida” vetoamalla ettei kaltaisellani ”ole moraalista oikeutta elää”.

Mikä meille antaa ihmisarvon? Jos se on terveys arvoisten tutkijoiden tulisi huomata, että jokainen meistä voi menettää sen yhdessä hetkessä. Jos Isoisä kantaa 2,5 vuotiaan junaraiteille, ei häntä tällöin voida syyttä mistään. Sillä silloin ihmisarvo perustuu pelkkiin tilapäisiin muuttuviin olosuhteisiin. Yhdessä hetkessä voi terve ihminen menettää kaiken, joko onnettomuudessa, sairauden tai rikoksen uhrina. Kun sitten isoisä ja lapsi makaavat päivää myöhemmin teholla vammautuneena, voiko kumpaakaan enää pitää näiden ns. etikaan asiantuntijoiden mittareilla ”oikeina ihmisinä”?

Siksi Kristuksen etiikka on turvallinen mittapuu ihmisarvoiselle elämälle. Sitä ei mitata terveydellä tai tuottavuudella tai jollakin satunnaiella ulkonaisella seikalla. Jokainen on luotu ainutlaatuiseksi Jumalankuvaksi. Jokainen ihminen on jumalankuvana mittaamattoman arvokas.

Siitä takeena on Jumalan Pojan veri Golgatalla, että jokainen niin nuori kuin vanhakin saisi elää iankaikkisesti.

 

Matt.12:9-14,Mark. 3:1-6,Luuk.6:6-11

31. Jeesus parantaa surkastuneen käden sapattina

 

1)Etiikan asiantuntijat: Vastasyntyneen saa surmata Lähde:

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012030215275735_ul.shtml?fb_ref=fre

Avainsanat: ,
Suhteet Oma elämä Terveys Syvällistä
kronologi

Papit ne tekevät kirkossa sunnuntainakin työtä

Oikeesti se meni: papit tekevät temppelissä sapattinakin työtä, mutta muokkasin tuon Jeesuksen läpän vähän nykyaikaisempaan muotoon.

Siis kun fariseukset näki että Jeesuksen nälkäiset oppilaat katkoivat sapattina tähkäpäitä muistuttivat he Jeesusta lepopäivän pyhittämisestä (2. Moos. 20:8-10).

Ja Jeesus muistutti heitä Daavidista ja hänen nälkäisistä miehistään (1. Sam. 21:4-7).

Kyse oli siitä, että fariseukset olivat taas syyttömien niskassa. Mutta se heille sallittakoon, sillä he eivät tunteneet sitä jonka kanssa keskustelivat – sunnuntain ja sapatin Herraa. Sillä jos he olisivat tunteneet, he olisivat myös tienneet, että

’Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja’ (Hoos. 6:6)

Tämä siksi, että papit VT:ssa nimeenomaan suorittivat uhrimenoja sapattina Temppelissä. Jeesuksen missiona oli jatkuvasti kutsua syntisiä ihmisiä. Sillä Jeesus arvostaa uskollisuutta, ei niinkään niitä rituaaleja, joita jotkut kirkoissaan harjoittavat pyhisin. Hän arvostaa aitoa Jumalan tuntemista, joka näkyy lähimmäisen kohtelussa ja elämässä, ei muotomenoja.

Oppilaat olivat parhaassa seurassa. Jeesuksen seura merkitsi enemmän kuin temppelissä käyminen. Jeesuksen ajan juutalaisuudessa ei kuitenkaan voinut ajatella mitään temppeliä merkittävämpää. Itseasiassa yhä tänäkin päivänä elää ihmisiä, jotka tahtoisivat ennallistaa tuon temppelin, mutta he eivät ymmärrä Jeesuksen merkitystä Messiaana ja koko maailman Vapahtajana.

Jeesus on myös enemmän kuin kirkkojärjestelmä. Ei ole tarkoitus laiminlyödä jumalanpalvelusta vaan on tutkittava tärkeysjärjestystä. Sillä jos ihminen hoitaa moitteettomasti kaikki virkansa velvoitteet, mutta laiminlyö lähimmäisensä tarpeet niin jokin ei ole kohdallaan. Mitä hyödyttää, jos ulkokuori kiiltää ja maine on kunnollisena kristittynä tahraton kun itse asian olemus on hukattu?

Armatavaisuus on kristityn oikea tunnus. Meidän tulee jakaa armahtavaisuutta lähimmäisillemme. On myös hyvä huomata, ettei Kristus tässä torju kuuliaisuuden aspektia. Hän on itse kuuliainen kaikessa, mutta se ei syrjäytä koskaan laupeutta. Kuuliaisuus ei voi olla esteenä lähimmäisen auttamiselle. Armahtavaisuus toteutuu lähimmäisen rakkaudessa.

Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.

Siksi Raamatun tarkoittama kuuliaisuus ei voi merkitä oikeassaolemista, tekopyhyyttä, tuomitsemista tai vallanhimoa.

 

Matt. 12:1-8, Mark. 2:23-28, Luuk. 6:1-5

30. Kiista tähkien poimimisesta sapattina

Avainsanat: ,
Puheenaiheet Syvällistä