Ruotuunpaluun keittokirja

Heikon kauden selviytymisohjeet:

1. Tiukka treeni 4-5 kertaa viikossa. Ja mielellään vielä iltapäivällä / illalla. Aamutreenistä ei ole takeita, että se estäisi illan aikana sortumisen. Treeni saa minut pysymään kurissa, sillä on ainoa asia, josta saan niin valtavan euforian että se vie kaikki ahmimishimot. Siitä puheenollen, leijuin vieläkin pilvissä äskeisen combatin ansiosta. Pakko hehkuttaa, se vaan tuntuu niin mielettömältä!
2. Makean syömisen välttäminen. Ei edes seurassa. Ei jälkiruuaksi, ei kahta karkkia, ei mitään! Mä en vaan pysty sen jälkeen kontrolloimaan itseäni. Huonona kauten se laukaisee ahmimisen välittömästi.
3. Säännöllinen ruokailurytmi. Ei saa päästää järkyttävää nälkää tulemaan missään vaiheessa.
4. Turvaruuissa pysytteleminen. Ei sokerimuroja, ei hedelmäpaloja sisältävää mysliä, ei makeita jogurtteja, ei vehnäleipää eikä rieskaa, ei karjalanpiirakoita. Vain vihanneksia, hedelmiä, luonnonjogurttia, kaurapuuroa, tavallista kotiruokaa.
5. Alkoholin välttäminen. Se on vaikeaa, koska en halua eristäytyä kotiin kaikista illanvietoista ja baari-illoista. Mutta heikkona kautena minun täytyy pitää alkoholin kanssa kontrolli, ei voi juoda itseään humalaan. Se laukaisee ahmimisen viimeistään seuraavana päivänä. Täytyy yrittää juoda limua tai korkeintaan pari siideriä, niin että itsekontrolli säilyy.
6. Stressinhallinta opintojen suhteen. Hyväksyn sen, ettei aina voi saada parasta arvosanaa. On ihan ok, joskus mennä läpi rima hipoen. Mun on pakko hidastaa, silloin kun on huono kausi menossa. Pakottaminen, liian tiukat aikataulut ja stressaaminen laukaisee helposti kohtauksen.
7. Tasapainoisuuteen pyrkiminen ihmissuhteissa. Huonona kautena, en jaksaa ihmissuhteisiin liittyvää stressiä. Silloin on parasta olla yrittämättä olla liian sosiaalinen ja keskittyä vain ja ainoastaan niihin lähimpiin ystäviin josta saa voimaa.

Elämäni ei tietenkään ole näin kurinalaista silloin kun menee hyvin. Parhaimmillaan kykenen nauttimaan herkullisista jälkiruuista ilman mitään huonoa omaatuntoa tai pelkoa siitä, että se laukaisisi ahmimiskohtauksen. Mutta nyt on tosiaan huonompi kausi menossa. Nyt on pakko noudattaa itselleen luomia sääntöjä.

Tänään on ollut hyvä päivä. Olen ylpeä siitä, että sain tehtyä opiskeluhommia. Päivällä oli tosin heikko hetki, tunne kuin tulee aivan vastustamaton tarve aloittaa taas sortua. Onneksi sain sen nitistettyä tällä kertaa. Mä en ymmärrä, miksi kaikkeen pitää reagoida ruuan kautta. Mä en usko, että muilla ihmisillä tulee automaattisesti alkaa ahmimaan suklaata sillä hetkellä, kun jokin ei huvita. Vai alkaako tekemään mieli, mutta sen saa järkevästi itsekurilla taltutettua?