Ladataan...
Riitumaria

Olin niin kovasti odottanut mökille pääsyä, sillä edellisestä kerrasta oli ehtinyt kulua jo useampi vuosi. Syyskuun alkuun saimme vielä ihanat säät meidän parin yön reissulle. Aurinko paistoi ja ulkona tarkeni jopa t-paidassa. 

Ritva-mummon ja Matin mökillä olen käynyt ensimmäistä kertaa niinä aikoina, joista ei aikuisena muista enää mitään. Punainen mökki sijaitsee Kuusamossa kauniissa maisemissa järven rannalla. Oli niin ihana olla täällä taas pitkästä aikaa. 

Minusta oli ihana nähdä, miten innoissaan Neela oli tästä paikasta. Hän kuljeskeli rantaan ja takaisin milloin kukakin aikuinen seuranaan. Eniten Matin perässä, kuten minäkin pienenä, kuulemma. Eihän neiti malttanut oleskella sisätiloissa ollenkaan, kun hän oivalsi mitä kaikkea luonnossa voikaan nähdä ja kokea. 

Myös Aimé oli silminnähden haltioitunut tästä paikasta. 

Mökillä on parasta se, että kaikki on vähän alkeellisempaa. Tällä mökillä toimii sähköt, mutta vesi tulee suoraan järvestä mökin edustalle, josta sitä sitten ämpäreissä kannetaan sisäsaunalle tiskejä varten ja ulkosaunalle saunomista varten. Meillä oli Aimén kanssa vähän keskustelua siitä, että kumpi saa kantaa vettä, mutta yhteispelillä mentiin ja puolivälissä matkaa ämpäri vaihtoi kantajaa. 

Mieleenpainuvimpia juttuja mökiltä ovat olleet ne loputtomat Monopoly-illat kera sipsien, irtokarkkien ja limun sekä se kerta, kun kalastin ongella ahvenia toinen toisensa perään. 

Nukuttuamme päiväunia asuntovaunussa, alkoi pihalta kantautua puheen sorinaa ja vohveleiden tuoksua. Tällä mökillä tarjoillaan muuten parhaat ja rapsakimmat vohvelit. 

Meinasi muuten käydä köpelösti, sillä jauhot näyttivät olleen loppu ja Matti ja Aimé lähtivät hakemaan niitä lähimmältä naapurilta useiden kilometrien päästä. Olivat he käyneet myös Venäjän rajalla Web-kameran alla ja ikuistaneet hetken kännyköihinsä. 

Matilla riitti Aimélle tekemistä, josta hän totta kai oli aivan mielissään. Aiméssä on selvästi sellaista landepojan vikaa ja hän nautti kun oli paljon tekemistä ja sai olla avuksi. 

Neela meinasi nukkua onnensa ohi ja tuumasi jäädä vohvelit saamatta, mutta onneksi niitä oli jäänyt vielä pari meidän aikuisten jäljiltä. Hänkin selvästi ymmärsi hyvän päälle. 

Ritva-mummo, iskä, meitsi, Aimé ja Neela. 

Käytiin vähän fiilistelemässä tätä kaikkea vetten päällä. 

 

Kysyin vielä Aiméltä, että mitä hän oikein oli mieltä tästä kaikesta, kun hän ensimmäistä kertaa mökkeilyn taian pääsi kokemaan.  

As you have never been at a cottage before. What were your expectations? 

Well because I grew up in country side in Austria and as a kid I used to go to my friends farm houses I was expecting the cottage experience to be quite similar.  

Did it meet your expectations? 

The way the cottage look like, the woody landscape was exactly how I imagined it but then the lake came. The lake was very mesmerizing. The lake view looked like in a movie. I could have spent hours just to look at the horizont. 

How did you spend your time in there?

The first thing I had to do with Matti and Harri was to take the boat out into the lake. The plan was to place the drift nets into the lake on the next day (we didn't catch any fish). As a matter of fact Harri showed me how to row after we took the boat out. That was my first rowing experience ever. And then of course there was a lot of sauna sessions. I was also helping Matti with the woods. 

What was the most interesting thing in there? And the oddest?

The most interesting thing was to go to row by myself on the last day we were there. The toilet situation was odd but doable. 

What was/were your favourite thing(s) to do at the cottage?

Rowing and sauna. I enjoyed the simple lifestyle. 

 

Ladataan...

Ladataan...
Riitumaria

Meidän parin viikon Suomi-loma oli aika monivaiheinen. Ei se ollut sillä tavalla kamalan hektinen, vaan mukavasti touhua ja vastapainona rentoilua. Semmosta tyhjää aikaa olin varannut aivan tarkoituksella, sillä joskus on saattanut käydä niin, että haluaa tehdä ihan kaikkea mahdollista "kun kerran täällä ollaan" ja sitten sitä on ihan loppu, kun palaa takaisin kotiin Dubliniin.

Lensimme Neelan kanssa kahdestaan Suomeen ja Aimé lensi sitten viikkoa myöhemmin. Loma alkoi Rovaniemeltä, yövyttyämme ensin Helsingissä yhden yön Helsingissä veljeni Henkan ja hänen tyttöystävänsä Iidan luona. Siitä lähtien Neela olikin koko loman ajan huolissaan, että "Missä Henkka on?"

Saavuttuamme Rovaniemelle suuntasimme ruokakauppaan. Keräsin ostoskärryyn kaiken maailman vegaanituotteita, joihin olin somessa törmännyt, mutta joita ei myydä Irlannissa. Oli mielenkiintoista olla näillä apajilla.

Heti aluksi Neela pääsi mumminsa hellään huomaan, kun itse istuin kampaajalla ja juhlin häissä. Neela oli lauantai-illan tanssinut television edessä Cheekin jäähyväiskonsertin tahtiin. En tiennytkään, että meidän perheessä on pikku fani. 

Ystäväni Noora tuli Kalajoelta meidän kanssa hengailemaan pariksi päiväksi. Hän ilmoitti jo junasta käsin, että on aika nälkä, joten löysimmekin pian itsemme ravintola Rokasta lounaalta. Kuten lomailuun kuuluu, vietimme minimimäärän aikaa keittiössä ja paljon aikaa ravintoloissa. Rokan halloumi-sänkkärille annan vahvan suosituksen ja myös lohikeitto näytti olevan herkkua. 

Seuraavana päivänä piipahdimme muutamassa vaatekaupassa Revontulikeskuksessa ja ulkoistimme lounastelun tällä kertaa Cafe & bar 21:seen. Mitäpä muutakaan, kuin suolaisia vohveleita löytyi meidänkin lautasilta. Täyteläinen suklaakakku jälkkärinä oli herkullista.

Vielä vähän riitti kesän lämpöä ja aurinkoa meille loppukesän lomalaisille Rovaniemellä. Näissä Arktikumin rannan maisemissa lenkkeilin usein silloin, kun vielä Rovaniemellä asuin. 

Neiti on päättänyt, että paras tapa liikkua paikasta toiseen kahden aikuisen kanssa on roikottaa itseään heidän käsistä ja hypähdellä spontaanisti. Ehkä ensi kerralla jätetään ne rattaat kokonaan kotiin. 

Pienen ulkoiluhetken päätteeksi piipahdimme burgerille ja wingseille Kauppayhtiöön. Siis se tofu-burgeri oli kyllä semmosta makujen sinfoniaa, että en melkein kestä. Pihvistä kastikkeisiin kaikki vaan oli niin kohdillaan. 

Yhtenä arki-iltana kävimme Neelan kanssa ystäväni/kaimani Marian perheen luona leikkimässä. Entinen pomoni antoi minulle Marian yhteystiedot ennen Dubliniin muuttoani, sillä Maria oli asunut siellä aiemmin ja tiesi kertoa minulle kallisarvoisia kahvilavinkkejä ja käytännön asioita, joihin tulisi varautua. Maria perheineen muuttikin Dubliniin myöhemmin ja tapasimme sitten siellä oikein kasvotusten ja siitä se ystävyys alkoi. Harmikseni he muuttivat Dublinista pois, mutta onni onnettomuudessa, he päätyivät Rolloon, jossa sitten tapaamme aina kun itse siellä lomailen. 

Ystäväni Eve kummipoikamme Konstan kanssa saapui iloksemme Rovaniemelle. Näin tämä näköjään menee, että meistä aikuisista ei ole yhteiskuvia, mutta lapsista sen sijaan vaikka kuinka monta. Nämä kaverukset tulivat oikein sopuisasti juttuun leikkien vähän omia leikkejään vieretysten. Otettiin aika rennosti ja nautittiin tästä arvokkaasta yhteisestä ajasta. Voi kun asuttaisiin lähempänä. 

Aimé saapui vihdoin Rovaniemelle ja lähdimmekin illalla pikku treffeille. Meidän oli tarkoitus käydä juomassa inkiväärioluet Irkkupubissa, mutta päädyimmekin Kauppayhtiöön, sillä viimeksikin meillä oli siellä niin mukavaa. Tästä on tainnut tulla perinne, että käymme treffeillä Kauppayhtiöllä, kun Rollossa ollaan. Sain toistamiseen nauttia tästä tofuburgerista ja se oli edelleen oikein nautinnollinen hetki.  

Lauantaina Aimé lähti salille ja me äitini ja Neelan kanssa lähdimme keskustaan. Olin yllättynyt, että Chocodelistä saa nykyään pizzaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tomaatti-mozzarellapizza oli ihan mielettömän maukasta. Suosittelen! Jälkkäriksi jaoimme yhden valkosuklaakakkupalan, joka suorastaan suli suussa. 

Revontuleen oli tullut tällainen kiva leikkipaikka. Rovaniemelle muutenkin oli tullut taas vaikka mitä uusia ravintoloita ja tietkin olivat muuttuneet nelostien äärellä niin, etten meinannut osata keskustasta Rantavitikalle. 

Rovaniemeltä suunnattiin sitten Kuusamoon mökkeilemään, mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa. 

Ladataan...

Ladataan...
Riitumaria

Olimme reissussa reilut pari viikkoa, mutta yöpaikoissa oli mahdollisuus pestä vaatteita, joten pakkasin vaatetta ikään kuin viikon tarpeisiin. 

Kokosin ne eniten pidetyt ja hyväkuntoisimmat neidin vaatteet sängyn päälle.

Aloin sitten muodostamaan niistä asukokonaisuuksia, niin että jokaiset housut sopivat ainakin kahden eri paidan kanssa yhteen ja jokainen pusero sopii ainakin kahtien eri housujen kanssa yhteen.

Kolmen mekon ja yhden hameen pariksi riittää kahdet sukkahousut mukaan otettavaksi. 

Muutamat vaatteet ostin Lindexiltä syksyä varten, mutta ne pääsivät käyttöön jo reissun aikana. 

Takkien pakkaus olikin se haasteellisin osuus, sillä Suomessa oli lähtiessämme edelleen lämmin, mutta syksy jo vähän meinasi kolkutella, sillä kotiin paluu oli vasta syyskuun puolella. Näin ollen mukaan lähti vuorillinen sadetakki, tikkitakki sekä ohut kesätakki. Kylmät säät eivät ehtineet saapua, eikä montaa sadepisaraakaan näkynyt, joten neiti meni oikeastaan koko loman ohuella kesätakilla. 

 

Ladataan...

Pages