Ärsyttäviä nimisalaisuuksia

Harva suomalainen sukulainen, ystävä tai tuttu on edes vaivautunut kysymään vauvan nimeä, sillä tietävät sen mahdollisesti olevan salaisuus aina ristiäisiin/nimiäisiin asti. Toisin menee näiden kansainvälisten ystävien, tuttujen ja kaupan tätien kanssa. 

Tuntuu siltä, kuin Suomi olisi ainoa maa, jossa nimi on pidetty salassa nimiäisiin asti, eikä se ole tuntunut ketään haittaavan. Kiva vaan kun säilyy pieniä ylläreitä. Vauvan sukupuoli kun oli jo kaikkien tiedossa ennen syntymää. Aimén puolesta nimen voisi kertoa kaikille ja niin hän on tehnyt omien sukulaistensa kohdalla. Eihän tämä perinne hänen perinteensä ole, joten hyväksyttäköön. Todella hienosti hän on pitänyt salaisuutta sitten yhteisten ystäviemme kohdalla. 

Jo vauvan ollessa vatsassa kyseltiin meiltä mahdollisista nimiehdokkaista. Olisi päässyt helpommalla sanoa, ettei nimeä ole vielä valittu, kuin kertoa tästä perinteestä, joka jaksaa ihmetyttää kaiken maan kansalaisia. Oltaisiin vältytty niin monelta kiusalliselta katseelta ja tilanteelta. Jotkut ovat jääneet jopa jankkaamaan, että eivät kerro kenellekään. Hm, ei auta.

Vauvalla on siis jo nimi. Jopa lempinimiäkin on ehtinyt kertyä. Lentoliputkin on tilattu tällä nimellä jo ennen kuin hän edes syntyi (ja sukupuoli varmistui 100%). Ensi viikolla täytyy lähteä rekisteröimään vauvan syntymä jonkinlaiseen rekisteröintitoimistoon ja sitten nimi onkin täällä Irlannissa jo virallinen. 

Onko tämä perinne sitten oikeasti niin tärkeä minulle itselleni, vai onko se sitä vain kulttuurellisista ja tottumuksellisista syistä? Aluksi kun se oli itsestäänselvyys, että salassa on ja pysyy, mutta ihmettelevien katseiden ympäröimänä alan epäillä omaa tinkimättömyyttäni.

Minulle tämä on alkanut käymään hieman raskaaksi jo tässä vaiheessa, ristiäisiin kun on vielä se pari kuukautta aikaa. Tuntuu niin hassulta salailla jotain kun ymmärtää kuinka hassulta tämä perinne toisen korvaan kuulostaa, eikä hän pidä nimen kertomista niin suurena tapahtumana. Tekisi mieli antaa periksi ja lipsua moisesta aatteesta. Eihän se nimen kuulija kuitenkaan tule muistamaan sitä nimeä enää huomenna… 

 

 

 

 

 

Kommentit (2)
  1. Ystäväni on pitänyt lastensa nimet salassa ristiäisiin asti. Meillä taasen lasten nimivaihtoehdot kerrottiin jo odotusaikana kaikille ja lasten synnyttyä nimet on otettu heti käyttämään ja kaikki on ne tiennyt. Kukin tyylillään. 🙂

    1. Nimenomaan, kukin tyylillään 🙂 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *