MINIMALISMIMAANANTAI / kausittaiset koristeet
Mistä tietää, että pääsiäinen on lähellä? Siitä, että ostarin jokainen kauppa tyrkyttää keltaisia ja vihreitä asioita; servettejä, pöytäliinoja ja kortteja. On kaikenlaista tipua ja kukkoa tarjolla. Hetki sitten oli myynnissä kaikkea vaaleanpunaista. Koko ajan jokin juhlakausi meneillään. Itsehän inhoan keltaista ja vihreää oman kodin sisustuksessa. Voitte siis kuvitella, ettei tänne saavu yhtäkään pääsiäisasiaa pölyttymään hyllylle muutamaksi päiväksi ja sitten siirtyisi pienen pieneen säilytystilaan odottamaan seuraavaa pääsiäistä. Uskon, että pääsiäistä juhlitaan meillä suklaamunien voimin. Siitähän pääsiäisessä oli kyse, vai miten se menikään. 😉
Olen jouluihminen. Siitä huolimatta en keräile jouluisia koristeita joka vuosi. Vielä pari vuotta sitten ajattelin, etten edes halua sellaista joulukoristelaatikkoa, joka suurimman osan vuodesta on piilossa. No, ihan näin radikaalisti en ole pystynyt pitäytymään jouluisista koristeista, mutta yhteen lähikaupan muovikassiin se pieni pöytäkuusi, koristepallot ja valot mahtuvat.
Mielestäni halloweenia, ystävänpäivää ja pyhän Patrikin päivää pystyy viettämään ilman värikoodin mukaisia tilipehöörejä. Joulu sen sijaan minulla kestää sen parisen kuukautta vuodessa, joten pieni koristeilottelu pöytäkuusen muodossa sallittakoon.
Mutta siitähän tässä minimalismissa juuri on kysymys. Että jokaisella on ne omat asiat, jotka tuottavat iloa, eikä niitä minkään villityksen takia viedä pois. Ei jouluihmiseltä viedä kuusta, jonka perään hän kaipailisi joka joulu. Mutta tarviiko jokaiseen kauteen olla liinavaatekaapissa kauden mukaiset verhot, sisustustyynyt ja pöytäliinat. Hankitaan sinne kotiin vain sellaisia asioita, joista itse nauttii ja jotka tuovat iloa enempi kuin vain vievät tilaa.
