Positiivisia ajatuksia täältä kotoa

Neela on innostunut valokuvaamaan minun puhelimella ja kaikki postauksen kuvat ovat hänen ottamiaan. Puhelimen muisti alkaakin pienten jalkojen kuvista.

Täällä Irlannissa laitettiin kaikki päiväkodit, koulut ja yliopistot kertaheitolla kiinni 13.3, josta lähtien olemme olleen perheen kesken kotioloissa, käyden välillä ruokaostoksilla ja ulkoilemassa. Viisi viikkoa on nyt kulunut ja täällä kotona meillä on kaikki hyvin.

Normaalistikin viihdyn kotona tosi hyvin ja keksin puuhasteltavaa. Tässä on ollut vähän sellainen joululomaviba, kun voi hengailla kotona päivät pitkät eikä ole sellaista painetta että pitäisi nyt jonnekin tästä lähteä. Tekee hyvää vähän pysähtyä.

Olen järjestellyt meidän kaappeja useita kertoja ja tavarat vaihtavat paikkoja harva se päivä. Viimeisimpänä hullutuksena järjestin oman vaatekaappini niin, että esillä on vain sellaisia mukavia vaatteita, joita tulee valittua päälle näin kotioloissa. Kaikki jakut ja muut on pussissa odottamassa hamaa tulevaisuutta. Neelan vaatteet taas asettelin niin, että laatikoissa on valmiita asukokonaisuuksia kasoissa sukkine kaikkine.

”Really hope this self quarantine ends before I run out of drawers to organize and I actually have to start feeling my feelings.”-Joku sanoi jossain somekanavassa joku päivä

Somessa on ollut kaikkia kivoja livelähetyksiä lapsijumpasta kokkailuun. Kaikista huipuinta on ollut se, että meidän maanantain tanssituntien opettaja on alkanut pitää meille tanssitunnin instagramin livelähetyksenä.

Lapsille suunnatusta sisällöstä Neela on tykännyt eniten Oona Kivelän nallejumpasta, joka on yksi 5x ilmainen lapsijumppa -facebook sivun jumpista. Meni toki useampikin katselukerta alkuun, ennen kuin Neela alkoi itse tehdä mukana, mutta nyt hänen jumppailu on mitä suloisinta seurattavaa.

Olen kirjoittanut listoja enempi ku koskaan. Se on vain niin tyydyttävää, kun saa yliviivata niitä: Suihku, Ulkoilu, Videopuhelu, pyykkien viikkaus jne.

Neela näyttää elävänsä elämänsä parasta aikaa ja nauttii olostaan kotona. Hänestä on tullut ihan pro potkupyöräilijä, kun melkein kaikki ulkoilut hän tekee pyörän selässä. ”Bike is my best friend”, kertoi hän.

Hellyyttävää, miten hän poseeraa nukkapalleron kanssa. Oikeasti meillä ollaan siivottu enempi ku ikinä aiemmin. Meillä on aina lauantaisin siivouspäivä, jolloin puunataan koko koti kerralla. Näin perjantaisin valmistelen siivouspäivää varten järjestelemällä paikkoja, jotta sitten puunaus olisi sujuvampaa. Ostin lähikaupasta inspiraatiosuihkepullon eli uuden Method-merkkisen kylppäripesuaineen, jonka kanssa oikeastaan ihan mielelläni pesen meidän kylpyhuoneita  nykyään. Se tuoksuu ihanalle mintulle ja jollekin limellekin muistaakseni. Tuntuu, että siivouksella on enempi merkitystä näinä päivinä, kun siististä kodista ehtii nauttiakin.

Meille on aivan normaalia, että nähdään meidän perheitä ja sukulaisia harvoin, kuukausien, jos ei vuosienkin välein. Tässä tilanteessa ei meille ole sinäänsä mitään poikkeuksellista, mutta juuri maaliskuun lopussa oli suunniteltu reissuja ja tapaamisia, jotka nyt siirtyy taas useiden kuukausien päähän. Onpahan sitten paljon mukavia jälleennäkemisiä joita nyt odottaa.

Meidän parisuhde voi sitä paremmin mitä enempi vietämme aikaa yhdessä. Erimielisyyksiä syntyi yleensä sellaisissa tilanteissa, joissa molempien menot eivät jakautuneet tasaisesti. Kun toinen menee, tarkoitti se automaattisesti sitä, että toisen on jäätävä kotiin. Tällasia tilanteita nyt ei ole sattuneesta syystä tarvinut ratkoa viikkokausiin. Kun kumpikin on yhtä paljon kotona, jakautuu myös kotityöt ja muut sellaiset melkein automaattisesti tasaisemmin.

Meillä on käynyt sillä tavalla hyvin, että molempien työpaikka säilyivät tilanteesta huolimatta ja päiväkotimaksua ei mene ties miten pitkään aikaan. Reilu 700 euron säästö kuukaudessa on huomattava. Mitään tavaraa tai vaatettakaan ei ole tarvinut hankkia. Meillä on kaikkea mitä me tarvitaan.

Näinä viikkoina on ollut maailman eniten ikävä Suomisapuskaa. Ai että, nyt kun pääsisi Prismaan, josta ostaa karjalanpiirakoita, kunnon karkkia ja pakastepinaattikeittoa. Meidän lähikaupasta, Dunnes storesista, saa kuitenkin Toffifeeta, Kinder maxi patukoita ja vegaanista brownie-jädeä, niin olen saanut makeanhimoa tyydytettyä.

Kun omaa aikaa ei tule automaattisesti esim. työmatkapyöräilystä, on ollut musiikkia korvilleni tällaiset: ”I’ll take Neela for a walk so you can have a nap or do your own things.”

Vaikka Neelalla on määrällisesti aika vähän leluja ja kirjoja, niin oli kiva huomata, että tänäänkin löydettiin laulukirja, jota ei olla viiden viikon aikana avattu vielä kertaakaan. Myös pelkistä saksista ja paperista on ollut viihdykettä jo useampanakin päivänä, kun hän keskittyy pienenpienten palasten leikkaamiseen.

Ai että sitä osaa sitten arvostaa tiskikonetta, kun meillä sellainen joskus on. Tuo mehukone on maailman paras keino saada Neela juomaan värikkäitä asioita, mutta sen kuuden, oudon muotoisen, irto-osan putsaaminen on aika viheliäistä.

Hyväksi todettu mehuresepti:

2 päärynää

3 porkkanaa

2 omenaa

2 appelsiinia

Tästä setistä riittää hyvin kippisteltävää kahdelle aikuiselle ja yhdelle pikku apulaiselle.

Meillä on ollut täällä tosi mukava meininki. On tosi onnekas olo, kun on huippu perhe ja kivaa yhdessä. Tällaista yhtä pitkää perheen kesken vietettyä aikaa tuskin koskaan saadaan uudestaan. Huikeaa on ollut huomata sekin, että ollaan Aimén kanssa huipputiimi tilanteessa kuin tilanteessa.

On myös ihana ajatus, että kaiken tämän jälkeen on vielä luvassa paljon kivoja juttuja mitä odottaa ja joita fiilistellä.