Sit mie en syö margariinia, sit mie en syö kevytjogurttia, sit mie en syö…

Rakastan ruokaa. Pidän ruoanlaitosta. Tykkään kokeilla uusia reseptejä. Viime aikoina olen enää todella harvoin tehnyt pahaa ruokaa. Alan olla siinä aika hyvä. Trendit ja ravintotietoisuus ovat pitäneet ruokavalioni mukavan vaihtelevana.

Suurimman osan elämästäni olen tietoisesti syönyt terveellisesti, mutta käsitys terveellisyydestä on muuttunut matkan varrella. Uskon, ettei ole edes olemassa sellaista absoluuttista totuutta siitä, mikä on terveellistä ja hyvää ravintoa. Jokaisen on löydettävä ne omalle keholle sopivimmat vaihtoehdot. 

Minulla ei ole allergioita tai lääkärin toteamia ruokarajoitteita, joten olen saanut itse koota oman ruokavalioni kaikesta, mitä tarjolla on. Ruoan suhteen on niin monta tietä, mitä pitkin kulkea. Avaan teille hieman sitä minun polkuani.

14052173_307896216231944_777605245_n.jpg

Hedelmät ja vihannekset ovat ruokavalioni perusta. Suurin osa ruokakauppaan menevästä summasta koostuu tuoreista HeVi-tuotteista. Tällä viikolla tilasimme toistamiseen Organic supermarketin nettisivuilta ison laatikollisen luomuvihanneksia ja -hedelmiä kotiin kuljetettuina. Siitä taitaa tulla tapa, sillä se on todella kätevää. HeVit saapuivat pahvilaatikossa ja paperipusseissa. Vain pari tuotetta oli pakattu ohueen muovipussiin. Lidlistä ostamat tuotteet kun tuovat tullessaan suuren kasan muovijätettä. Laatikkoon ei voi itse valita tuotteita, joten tulee syötyä myös sellaisia juttuja, joita ei normaalisti tulisi syötyä. Esimerkiksi tein punajuuresta ja punakaalista soijakaalilaatikkoa. Se maistui kyllä jännältä, mutta voin kanssa paistettuna maku alkoi olla jo suorastaan hyvä. Ihanteellista olisi syödä kaikki kasvikset luomuna, sillä ne maistuvat monesti puhtaammalta. 

Lihaa en enää osta kaupasta. En pystyisi itse tappamaan kanaa, lehmää, kalkkunaa, porsasta tai muutakaan eläintä omin kätösin, enkä halua, että kukaan muukaan tekee sitä puolestani. On hassu ajatus, että ihmiset kasvattavat ruokaa eläimille, jotta ne kasvaisivat, jotta ihmiset voisivat sitten syödä ne. Eläimet elävät ei-niin-onnellista elämää tiloilla, joista ne kuskataan tapettaviksi ja pakattaviksi. Paketissa on kuusi kanankoipea, josta tehdään yksi ateria kahdelle ruokailijalle. Kolmen kanan elämä on täytynyt loppua kahden ihmisen yhden aterian vuoksi. En vain pysty enää laittamaan tuota pakettia omaan ostoskoriini. Myönnän, että vielä pari vuotta sitten en ollut sisäistänyt tätä ajatusta täysin. Nyt vasta on mennyt perille. En kieltäydy liharuoasta, jos sellaista minulle tarjotaan, koska vahinko on tavallaan jo tapahtunut. Jos se minun annos heitettäisiin pois, niin olisi eläin kuollut aivan turhaan. En myöskään halua olla kenellekään vaivaksi, joten syön sitä mitä tarjolla on. Olen tavallaan sellainen vale-kasvissyöjä. 

Kalaa tulee syötyä todella harvoin, sillä se on täällä Irlannissa mielestäni aika kallista. Olen kyllä käynyt joskus ongella ja kalan uskallan juuri ja juuri perata itse, joten hyväksyn sen edelleen ruokavaliooni.

Kananmunista on minun todella vaikea luopua, sillä rakastan leipoa, enkä jaksa vääntää ohjeita niin, että kaikki ainekset korvataan jollain ihmevirityksillä. Kananmunat ovat myöskin minkä tahansa aterian osana mukavan helppoja ja edullisia. Tekee kyllä pahaa ajatella niitä poikapuolisia tipuja, jotka silputaan elävältä, koska niille ei ole kananmunatehtailla tarvetta. Täysin puhtoisin mielin kananmunia en syö, mutta pyrin kyllä vähentämään niiden käyttöä. 

Viljatuotteet, kuten leivän, pastan ja puuron pyrin syömään täysjyvänä, koska se on täyttävämpää ja ravintokuituarvoiltaan rikkaampaa. Siksi se pitää kylläisenä pidempään, enkä täytä vatsaani höttöhommilla. Toki leivonnassa käytän edelleen valkoisia jauhoja, mutta makeiden leivonnaisten kohdalla ravintorikkaus onkin jo menetetty peli. 

 

13658354_1760667127510523_28320825_n.jpg

Rasvana ruoanlaitossa käytän aina kookosöljyä ja leivän päällä ihan vaan voita. Yhdessä vaiheessa tein levitteen itse voista, rypsiöljystä ja vedestä, jolloin se oli pehmeää levitettävää leivän päälle, mutta sitten luin, ettei ne kasviöljytkään mitään terveellisiä ole. Rypsiöljyn pois jättämisen myötä ihoni on näyttänyt paremmalta, eikä finnejä ole juurikaan näkynyt. Silloin tällöin käytän oliiviöljyä leivän leivonnassa tai salaatinkastikkeessa, mutta todella harvoin. 

Suola meidän taloudessa on himalajan suolaa, eli kristallisuola tai ruususuola. Siinä on kaikista suoloista eniten mineraaleja ja vähiten teollisuuspäästöjä, sillä se on muodostunut täysin luonnonolosuhteissa Himalajan vuoristossa kauan, kauan sitten.

Maitotuotteet ovat karsiutuneet reippaasti Irlantiin muuton myötä. Suomessa käytin todella paljon maitoa, jogurttia, rahkaa, kermaviiliä ja kermaa. Ajattelin rasvattoman maidon olevan sitä terveellisintä maitoa. En edes tajunnut, kuinka paljon niitä tulikin osteltua, kunnes Dublinin Lidlin maitohylly hiljensi hetkeksi. Valikoima oli todella suppea, mikä osoittautuikin lopulta hyväksi. Erilaiset maustetut ruokakermat, rahkat ja jogurtit ovat erittäin pitkälle prosessoituja ja paljon lisäaineita sisältäviä tuotteita, eikä ollenkaan hyväksi keholle. Ne todella helpottavat ja nopeuttavat ruoanlaittoa, puhumattakaan onnistumisprosenteista, mutta voitaisiinko palata hieman oikean ruoan alkujuurille sen sijaan, että kaikki olisi puoliksi tehtyä puolestamme. Kyllähän sinne ruokaan voi itsekin sitä pippuria ripotella sen sijaan, että se olisi siellä kermassa valmiina. Jogurttiin voi itsekin laittaa juuri niin paljon sokeria tai mansikoita kuin haluaa ilman, että ne ovat siellä valmiina tajuamatta sokerin todellista määrää ja mansikoiden alkuperää. Maitotuotteista käytän lähinnä vain juustoa, voita ja maustamatonta jogurttia. Muiden tekemässä ruoassa ei maitotuotteet minua haittaa. 

Kasviperäiset korviketuotteet ovat minulle melko uusi tuttavuus. Ihan kaikille mifuille ja quorneille en helposti lämpene juuri niiden prosessin ja korkean hinnan vuoksi. Mielestäni kaikki kasviperäiset tuotteet eivät ole yhtä kuin terveellinen. Myös karkkia ja muita herkkuja on saatavana vegaanina. Kasviperäisistä korviketuotteista meidän jääkaapista löytyy lähinnä mantelimaitoa, soijamaitoa ja joskus soijajogurttia, mutta niitä käytän lähinnä leivonnassa ja ruoanlaitossa maidon sijaan. En kertakaikkiaan pidä kasvimaitojen vesimäisestä olemuksesta, joten sellaisenaan en niitä lipittele menemään. 

Limut ja tiivistemehut olen jättänyt sinne samaan menneisyyteen, jossa kuvittelin rasvattoman maidon olevan terveellistä. Energiajuomat voisi heittää takaisin sinne mistä ovat tulleetkin. Kahvin mauasta en pidä lainkaan, mutta teetä juon talviaikaan. Appelsiini- ja omenatuoremehut ovat herkkua, mutta ne eivät saa olla tiivisteestä valmistettuja tai sisältää lisättyä sokeria. Alkoholijuomista juon ainoastaan valkoista viiniä, ja sitäkin super harvoin ja vähän.  

Sokeri, se pirulainen. Sitä tulee vedeltyä suklaan tai leivonnaisen muodossa aika paljon. Se onkin ruokavalioni häpeäpilkku, josta en vain pysty luopumaan. Sokerilakot ja muut on kokeiltu, mutta ei auttanut. Tuli vain vedeltyä kaikenlaista muuta sitten senkin edestä. Sokeriset tuotteet ruokavaliossani ovat kyllä erittäin selkeitä, eikä piilosokeria kerry juuri mistään. Vaikka kuinka yritän ajatella kuivatun taatelin karkkihimon tyydyttäjänä, niin ei vain mene läpi. 

 

14063624_1561796327460045_1637198539_n.jpg

 

 

Totuushan on se, että syöt sitten niin tai näin, niin aina siinä on jonkun kannalta jotain väärää. Minun ruokavalioni on muotoutunut pitkän ajan saatossa sellaiseksi kuin se nyt on ja aivan varmasti tulee tästä muuttumaan vielä tulevaisuudessakin. Ei siis ole kyse mistään loppuelämän päätöksistä tai kiveen hakatuista säännöistä. 

Minusta olisi hirmuisen jännää ja hauskaa alkaa sellaiseksi irkkujen ostoskärrypoliisiksi ja antaa heille vinkkejä, kuinka säästää ruokaostoksissa ja tehdä heidän ostamiaan asioita helposti aivan itse. Monena perjantaina olen hieman sivusilmällä tutkiskellut paikallisten ostoksia ja ne ovat täynnä limua, pakasteruokia, valmisruokia, valmiiksi pilkottuja vihanneksia ja hedelmiä muovirasioisssa. Viime viikolla vietettiin pannukakkutiistaita, ja voitte kuvitella kuinka monen ostoskorista bongasin niitä pulloja, joihin on laitettu jauhoja ja sitten sinne lisätään ”VAIN” maito ja munat. Ikään kuin pannukakkutaikinaan tulisi kauheasti mitään muita hankalia ainesosia. 

 

Kommentit (1)
  1. Superhyvä ja kattava postaus! Tuo sun ruokafilosofia on kyllä juuri kohdillaan, siitä voisi itsekin ottaa enemmän mallia! Lihansyöntiä on ainakin täällä vähennetty reippaasti. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *