Takaisin oravanpyörään

Niin se vain lähes vuoden äitiysloma loppui ja töihin oli palattava. Neidin hoitopaikkaan tutustuminen meni tosi hyvin ja oli siinä mielessä erittäin hyvä fiilis aloittaa arki työssäkäyvänä äitinä. 

mamalifenew.jpg

Olin pakannut neidin ja minun vaatteet ja tarvikkeet valmiiksi aamua varten. Mukaan lähti pumpattua maitoa, vaippoja, wipeseja ja vaihtovaatteita Neelalle ja työvaatteet ja muut freeshausvälineet minulle (eka pyöräilyt vuoteen tuottaa vähän hikeä). Hoitopaikka on alle 10min kävelymatkan päästä meiltä kotoa, ja voi kuulkaas, kun olimme Aimén kanssa käyneet kaikki mahdolliset kuljetusmenetelmät pyöräperäkärryistä rattaisiin läpi mielessämme. Lopulta päädyimme kantoreppuun, sillä rattaiden ja pyörän kuljetus yksin olisi hieman kömpelöä. 

Voi sitä ensimmäistä aamua ja näkyä, kun olin pukenut ihan liikaa vaatetta päälleni ja astelin neiti kantorepussa, kypärä päässä, reppu selässä, muovipussit kenkien suojana ja hikitipat otsalla baby roomin ovesta sisään ja ilmoitin Neelan olevan paikalla. 

Neiti jäi aivan tyytyväisenä hoitotädin syliin ja liukenin paikalta. Pyöräily pitkästä aikaa tuntui niin ihanalta! Ylex:n uuden musiikin aamuvuoro soi korvissa ja aurinko häikäisi silmiä. 

Töissä sain monta halausta ja paljon uusia työkavereita. Vuodessa oli kerennyt muuttua paljon: ihmiset, prosessit ja tiimit. Koen, että vuosi poissa työkuvioista nostatti motivaation korkealle ja olenkin innoissani kaikesta uudesta, mitä siellä on nyt meneillään. 

On ollut ihana syödä lounas rauhassa aikuisten ihmisten seurassa ja jutella niitä näitä. Tuntuu, että olen enempi minä kuin kotona ollessani. Nautin tästä ajasta työssäkäyvänä äitinä, vaikka se vaatiikin paljon organisointia ja kiireistä menoa. 

Muutama kuukausi takaperin olin varma, että itkisin ensimmäiset työpäivät ikävää ja ajatusta siitä, että hoitotädit näkevät lastani enempi kuin minä itse. Neidillä on mennyt hoidossa niin hyvin, ettei minun tarvitse olla huolissaan. Hän saa huomiota, ikäistään seuraa, ruokaa, aktiviteetteja ja unta. Minun ei ole tarvinut jättää itkevää lasta hoitoon. 

Kaikista eniten helpotusta huoleen tuo sovellus, jonka avulla pääsen seuraamaan neidin touhuja pitkin päivää. Hoitotädit lisäävät sinne kuvia, vaipanvaihdot, syömiset, aktiviteetit ja unet. Työpäivän aikana olen aika hyvin perillä, mikä on meininki. Ihan mieletöntä edistyneisyyttä Irlannilta! 

 

Kommentit (4)
  1. Minäkin sieluni silmin näen tuon teidän ensimmäisen aamun meiningin 😀 En voisi olla onnellisempi teidän puolesta, kun oravanpyörä on lähtenyt noin hyvin rullaamaan! ❤

    1. Kiitos ihana 🙂 Toivotaan, että jatkuu niin kuin on alkanutkin.

  2. Haha, siis pystyin niin näkemään tuon tilanteen kun menitte ekana päivänä hoitoon :–DD Voi teitä!

    Huippu tuo sovellus! Pisteet Irlannille! Varmaan olis tilausta tollaiselle Suomessakin, ellei ole jo! :O

    1. Joo ehdottomasti tuo sovellus käyttöön kaikkialla! En ole ainakaan kuullut, että Suomessa on, mutta en kyllä tunnekaan montaa päiväkotilaista siellä 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *