Yksi yö Galwayssa

Hurjasti kaikkea on nyt tapahtunut tässä ihan muutaman viikon sisään, kun ollaan matkustettu junalla Galwayhin, vietetty Neelan synttäreitä vähän ja alkoholittomassa baarissakin kävin. Aloitetaan tämä postausputki nyt kuitenkin tällä Galwayn reissulla, joka tehtiin tuossa parisen viikkoa sitten.     

Torstai-aamuna laitettiin reput selkään, Neela rattaisiin ja mentiin bussilla Dublinin keskustaan Heustonin asemalle, josta sitten jatkettiin matkaa junalla Galwayihin. Matka maksoi kahdelta aikuiselta 80e ja alle viisi vuotias lapsi matkusti ilmaiseksi. Matka kesti parisen tuntia ja sehän taittui oikein rattoisasti syöden porkkanatikkuja ja paahdettuja pähkinöitä ja neidin väritellessä  värityskirjaa.

Hauska juttu että Irlannissa kun on vähän alkukantaista välillä, mutta junassa meidän paikkojen yläpuolella oli digitaalinen näyttö, jossa luki meidän nimet.

Galwayhin saavuttiin sopivasti lounasaikaan ja tähdättiin ystäväni suosittelemaan pizzapaikkaan nimeltä Dough Bros. Ravintolan ovet avautuivat meille ja taaksemme alkoi kiemurrella pitkä jono. Koordinoitu ajoitus! Siellä oli jopa kaks vegaanista vaihtoehtoa, joista itse otin toisen ja yllätyksekseni Aimé otti sen toisen. Valkosipulisessa margaritassa oli oikein mukavasti maut kohdillaan, vaan pohja tuntui hieman raa’alta. Uskaltaisin silti suositella tätä mestaa pizzan ystäville. 

Meidän matkan tarkoitus oli tulla tapaamaan Aimén Itävallassa asuvaa poikaa, joka oli tullut Galwayhin viikon kielikurssille luokkansa kanssa. Galwayn keskustassa käveltiin ja ihasteltiin värikkäitä putiikkien seiniä muiden turistien kanssa. 

Luokkaretkeläiset menivät akvaarioon ja mehän mentiin perässä. Kaikki oltiin jo vähän väsyneitä junamatkan ja kävelyn johdosta. Brayn akvaarioon verrattuna tämän paikan asukit olivat vähän harmaita kaikki vaan kimaltelevat piraijat ihastuttivat kovasti. 

Meidän Bed&Breakfast paikan nimi oli Merrion Townhouse ja se oli aivan super viihtyisä paikka. Meidän huoneessa oli ihanan lämmin ja suihkusta tuli vettä kuin suomalaisessa kylppärissä konsanaan. Mainittavan arvoisia asioita molemmat. Yksi yö maksoi 85e ja minusta se oli oikein sopiva hinta lämmöstä ja pehmeästä suihkun paineesta. Paikan keittiötä sai lainata ilta-aikaan ja kävimmekin hakemassa lähikaupasta vähän iltapalaa, jonka jälkeen nukahdimme myöhäisille päikkäreille, jotka sitten leffan jälkeen jatkuivat yöuniksi.

Aamiaiseksi oli katettu verimakkaroiden ja papujen sijaan  vähän raikkaampaa settiä. Hedelmäsalaattia vedin noin kaksi ämpärillistä ja Neela lusikoi ainakin kolme purkillista jogurttia ja haukkaili maistiaisia välillä croisantista ja välillä munavoileivästä. Ai että sitä onkin aina niin ylpeä lapsestaan, kun hän syö kunnolla.

Paikka oli niin kodinomainen, että kannoimme oman astiakasan keittiöön aamiaisen päätteeksi. Kauhistelimme sitä lautasten määrää, minkä olimme ennättäneet käyttää aamun aikana ja pyyhkäisimme vielä murut pöydältä lähtiessä.

Sisääntuloaulassa oli joitain lautapelejä ja mukavan pehmeän näköiset sohva ja nojatuoli. Paikassa on 11 huonetta ja se oli kuulemma ”fully booked all the time”. 

Yöpaikoissa ollaan aina mahdollisuuksien mukaan sinne 12 asti, kun on viimeinen hetki luovuttaa avain. Minusta on ihana nautiskella vielä vähän pehmeästä sängystä ja television tarjonnasta oikein koko rahan edestä. 

Johan sitä oli jo vähän nälkä, kun kävelimme keskustaan ennen junan lähtöä. Paikaksi valikoitui tämä Fat Freddy’s, joka houkutteli meidät terassilleen kyltin hauskan tekstin ja vegaanisen tarjonnan voimin. 

Valitsin listalta vegeburgerin, bataattiranskiksilla ja punajuurisalaatilla ja se oli tosi maukasta. Aimé otti Irkkupubityyliin tacofries eli jotaintosimättöä ja Neelalle valittiin margarita pizza. En tiedä mihin mahaan sitä pizzaa oikein meni, mutta sitähän meni melkein koko lätty. Lapselle tilattaessa ruokaa, sitä ei oikein koskaan etukäteen tiedä, että meneekö kaikki vai meneekö mitään. Nyt kävi tuuri.

Ilokseni listalta löytyi ruotsalaista sitruuna-inkivääri-sidukkaa, joka oli oikein vegaanista sekin.

B&B paikan ohjekirjasessa oltiin suositeltu tätä Gourmet tart -konditoriaa, johon törmäsimme ennen junaan menoa. Otettin parit tortut evääksi ja istuttiin kotimatkalle. Käytävän toisella puolella istui naiskolmikko matkalla Spice Girls:n konserttiin ja vaihdettiin muutama sananen vanhemmuudesta ja paloturvallisuudesta. Rattoisastihan se matka meni ja ennätettiin vielä asemalta siihen astetta nopeampaan bussiin, joka vei meidät kotiin iltapuurolle ja viikonlopun viettoon. Juuri edellisenä aamuna sitä lähdettiin, mutta tuntui, kuin oltaisiin oltu pidempäänkin poissa. Teki niin hyvää!

perhe ravintolat vanhemmuus matkat
Kommentit (2)
  1. Ihana postaus! Ihan kuin itekin olisi päässyt hetkeksi tuonne Galwayn kulmille 🙂

    1. Voi kiitos Aino <3 Kiva, jos tunnelma välittyi kuvien kautta 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *