.ax

Ahvenanmaa on tuossa ihan vieressä, muka Suomea, mutta ei kuitenkaan ole. Siellä paistaa aurinko enemmän kuin täällä. Ihmiset ovat ihan ruotsalaisen näköisiä ja tapaisia. Kaikki nurmikot on leikattu viimeksi eilen ja talot maalattu parin vuoden sisään. Saloissa liehuu sinipunakeltaiset viirit. Majatalon isäntä pyyhkii puoli kahdeksalta pölyjä jäteastian kannesta. Asukkaita on noin 28 000 mutta kuntia kuusitoista. Saaria on yli 6700. Siitä tulee melkein oma saari joka perheelle. Vuokramökkejä on miltei joka tien päässä, sillä myydä niitä ei saa kuin toisille ahvenanmaalaisille.

 

Maarianhaminan ulkopuolella on viisi pankkiautomaattia. Eckerön pankkiautomaatti tyhjeni, kun joku nosti siitä koko kesän vuokrarahat. Maito ja kermajuusto ja leipä on melkein oletusarvoisesti luomua ja ei pelkästään närproducerad vaan suorastaan härproducerad.

Jokamiehenoikeuksia on rajoitettu ”Ahvenanmaan erityisen herkän luonnon” vuoksi niin, ettei toisen mailla saa yöpyä kuin hätätapauksessa. Eräässä Ålandsbankenin sponssaamassa vanhassa julisteessa huomautettiin myös muka leikillisesti, että vaikka marjoja ja sieniä saakin omiin ”päivän tarpeisiin” poimia, ahvenanmaalaiset itse syövät mielellään kantarellit ja vadelmat.

 

Keväällä Ahvenanmaalla kohkattiin uudesta poliisilaista, jota näemmä tulkitaan niin, että kun suomea äidinkielenään puhuva Ahvenanmaan poliisimestari soittaa virka-asioissa Suomeen, (ahvenanmaalaisittain ei siis ”manner-Suomeen”, vaan ”Suomeen”) hän ei saa puhua suomea, vaikka vastaaja ei osaisi ruotsia. Tällaisissa tilanteissa suomentaitoisen poliisimestarin on hankittava tulkki, joka kääntää hänen ruotsinsa hänen äidinkielelleen.

Lempikirjailijani väitti minulle taannoin, että Ahvenanmaalla on noin kolme poliisia, mutta nyt selvitin, että onhan niitä oikeasti peräti 64. 

Ja sitten siellä on pitkiä, hiljaisia teitä, jotka halkovat idyllisiä peltomaisemia, tolkuttoman kauniita asumattomia saaria, ystävällisiä ihmisiä, jotka kyllä innokkaasti puhuvat suomea jos vain yhtään osaavat, kauniita, entisöityjä majataloja, saaria, yhteysaluksia, luontoa, romantiikkaa.

Ja tähän kaikkeen ihanaan nähden hämmästyttävän vähän a) suomalaisia matkailijoita b) pyöräilijöitä. Toistan hieman itseäni. Suomalaiset, älkää lentäkö Berliiniin vaan pyöräilkää saaristoon. Siellä on niin siistiä!