Tag: häpeä

Tummuos eloni ilta – (on tässä vittu jo käyty) Särkyös henkeni ruukku – (jottei se paskalla täyty)

Tummuos eloni ilta – (on tässä vittu jo käyty) Särkyös henkeni ruukku – (jottei se paskalla täyty)

    Ihan kohta on kai kevät, ja pikkuhiljaa lisääntyvä valon määrä sulattaa lunta ja yrittää kuoria minuakin syväjäästä. Tällä kertaa tuntuu, että kerroksia lähtee hieman liikaakin, olen henkisesti ja fyysisesti aivan vereslihalla. Suurimman osan ajasta tuntuu siltä, kuin olisi lääkkeet ottamatta tai jokin muu hätänä. Itketyttää, ihmetyttää ja aivosumu on sellainen, että kokonaisten lauseidenkin […]

Sivistynyttä lounasseuraa

Sivistynyttä lounasseuraa

Minulla oli tässä hiljattain lounastapaaminen erään henkilön kanssa. Kyseessä oli tukevasti aikuisiässä oleva tyyppi, jolla ei ollut ainakaan mitään näkyviä rajoitteita. Edeltävä disclaimer siitä syystä, että aion morkata hänen ruokatapojaan. Kukapa meistä ei joskus söisi sipsejä sohvalla pyyhkien käsiä housuihinsa, tai itkumättäisi jäätelöä suoraan purkista sillä vauhdilla että sulanut jätski valuu ympäri naamaa ja rinnuksia. […]

Kausi 36, jakso 2: Rosa ajautuu kiusallisia mittasuhteita saaviin tapahtumaketjuihin

Kausi 36, jakso 2: Rosa ajautuu kiusallisia mittasuhteita saaviin tapahtumaketjuihin

  Jos Pirjo Heikkilän maan mainiolle Pirjo- sketsisarjalle kaivataan jatkoa, ja naisella itsellään on hiukka kiire, tarjoudun vapaaehtoiseksi Pirjoksi Pirjon paikalle! Sketsejä ei tarvitse edes käsikirjoittaa, joten siitäkin syntyy selvää säästöä kanavalle. Kulttimainetta tuskin kerryttäisin vaikka jopa niilomaisia elementtejä olemisessani onkin, mutta ehkäpä saisin kalasteltua joitakin säälikatsojia. Tämä viikko on taas ollut yhtä pirjoa, yrjöä […]

Season of the witch

Season of the witch

Meillä jokaisella on varmaankin jonkinlainen pimeä tai vähintäänkin vähän ikävämpi puoli, jonka ei soisi tulevan esiin turhan usein. Kutsumme erään kollegani kanssa tätä ”Pahaksi kaksoseksi”. Kauhuelokuvien ystävänä minua viehättää ajatus sellaisesta satunnaisia luunpaloja, sotkuisia raajoja ja karvatuppoja sisältävästä siamilaisesta kaksosesta, joka roikkuu mukana selkäpuolella. No, ei hirviöistä sen enempää, mutta minun pimeä puoleni on satavarmasti […]

Elämä ei odota, siks pakko tehä duunii

Elämä ei odota, siks pakko tehä duunii

Lähestyvä keski-ikä on tarjoillut toistaiseksi lähinnä luopumista. Yhtäkkiä peräseinä häämöttää muun muassa oman työsuhteen kannalta. Pysyväksi vakuuteltu virka ehti ilmeisesti tulla ja mennä muutamassa vuodessa. Asuinkaupunkiini jokseenkin juurruttuani pitäisi kiskaista juuret irti ja miettiä jotain ihan muuta oman päänsä menoksi ja henkensä pitimiksi! ”On sun varmasti kurjaa mennä tyhjään kotiin tämän jälkeen”, totesi työtoveri, kun […]

Itku pitkästä ilosta

Itku pitkästä ilosta

Yläasteella luokallani oli kourallinen tyttöjä, joiden lempihuvia oli muun henkisen ja fyysisen väkivallan ohella toisten puheen, ilmeiden ja eleiden matkiminen. Eräänä päivänä he viettivät opettajaa odotellessa aikaa pilkaten luokkatoveriensa nauruääniä. Vaikka olin yleensä heidän lempparikohteensa, pääsin sillä erää pälkähästä sillä, että tytöt totesivat etteivät voi matkia nauruani, koska en naura ikinä. Toteamuksessa oli totta enemmänkin […]