Tag: yhteiskunta

Syksyllä näytti, ettei talvea tulekaan. Nyt valkoista pskaa sataa taivaan täydeltä, ja vaikka junat ovat myöhässä, autot jumissa, ihmiset lapioiden kanssa kadulla ja kaikki peruttu, olen salaa vähän onnellinen. Lumi peittää alleen maassa lojuvat maskit, keräämättömät koiran jätökset, tunteet, muistot ja varmaan ruumiitkin, jos niikseen tulee. Saa olla vähän sydän kylmänä ja kasvot kiveä, huulet […]

Introvertti ja erityisherkkä, siinäpä kaksi ominaisuutta, joita ei kannata laittaa treffi-ilmoitukseen eikä sen paremmin työhakemukseenkaan. Kumpaakaan ei ole lähitulevaisuudessa suunnitelmissa väsätä, joten nothing to lose.  Olen saanut nämä leimat otsaani jo niin monen monituista kertaa, että on jo vähitellen otettava homma haltuun ja ownattava termit minua määrittävien asioiden listaan ja lokeroihin. Tämä nyt on tällaista […]

Miksi sitä aina on joko heikko ja säälittävä tai kova ja kylmä, eikä mitään siltä väliltä? Miksi suomessa on niin paljon kiusallisen huonoja stand up-koomikkoja? Pitääkö omia uniaan hävetä? Miksi asioiden arvon ymmärtää kunnolla vasta, kun ne menettää? Tuleeko addiktion tilalle aina toinen? Milloin minusta tuli niin vanha, että tila-auto, pitkät kalsarit ja heijastin alkoivat […]

Terapiassa opin selviytymiskeinoja, hyviä ja huonoja.

Suttastiina kirjoitti aivan ihastuttavan inholistan, joka sykähdytti sydäntäni! Kuten olen maininnut aiemmin, viha on (muiden tuntojen ) minulle vähän vaikea asia. Päätin tarttua raivoa härkää sarvista, ja rantata ragella siitä, mikä ihmisissä ottaa päähän. Heti olisi tehnyt mieli lisätä tekstiin että no enhän minä nyt varsinaisesti vihaa ja tämähän on nyt vain tämän hetken olotila […]

 I’m not o-fucking-kay Ihanassa Visual Diary-blogissa kirjoitettiin muiden kovin suomalaisten asioiden ohella yhdestä helmasynnistämme, eli  ”Jaahas”-sanan käytöstä. Sillä voi lopettaa tylysti keskustelun tai vaikka ihmissuhteen, sekä mitätöidä tehokkaasti keskustelukumppanin sanomiset ja tunteet. Mielestäni toinen vähän liian usein viljelemämme tokaisu on ”OK”, joka esiintyy myös pidemmässä muodossa sanaparina ”Ihan hyvä”. Voih mikä mitään tarkoittamaton, pliisu ilmaus […]

Rakkaus ei rajoitu vain parisuhteeseen, tai ei liity siihen lainkaan. Maailmassa on paljon rakastettavaa. Eläintä voi rakastaa aivan kauheasti – vaikka se vain murisisi takaisin. Rakkaus omaa lasta kohtaan siirtää vaikka vuoria. Rakkaus on siellä missä luonto on suuri ja ihminen pieni. Vuorelta avautuva maisema, vesiputous tai talvinen satumaa koskettaa. On arvokasta huomata, mitä kaikkea hyvää onkaan – ja levittää itsekin rakkautta ympärilleen.

Ääneen ajattelua vauvoista ja vanhemmuudesta.