When I don’t exist

Tajusin äkkiä, etten ole olemassa tai siis en ehkä ole minkäänlainen vaihtoehto enää niille, joille kuuluisin olla ja olen vaihtoehto niille, joita en ole osannut edes ajatella.

Huomasin äkkiä, että ne ihmiset, jotka ovat olleet häissäni, ovat laittaneet minulle yksityisviesteillä valokuvia tai videoita omista häistään, valmistujaisistaan tai vastasyntyneistään. Hupaisinta on, että asumme samassa kaupungissa tai kohtuullisen ajomatkan päässä, mutta minulle kirjoitellaan kuin elinkautisvangille aina kun tapahtuu jotain. Joku menee naimisiin, niin saan juhlapaikalta valokuvia tai videoita. Kun joku saa vauvan, saan omituisen kuvan mytystä, jonka päälle on ehkä liimattu sydänemoji. Mitä helvettiä.

Kaikkein härskein yritti sopia kanssani tapaamista heinäkuulle, perui sen ja sanoi palaavansa myöhemmin asiaan, mutta sitten luin Instagramista hänen astelleen vihille.

En halua analysoida miten tähän on tultu, mutta oudointa on, että mitään eripuraa ei ole. On vain ihmisiä ja tilanteita.

Aina kun elämäntilanne muuttuu, energiat muuttuvat ja tarpeet muuttuvat. Ihmisiä tulee ja menee. Sen vuoksi on surukseni vain todettava, että he kaikki, jotka kättelin omissa häissäni elokuisena iltana ovat nyt jatkaneet elämäänsä ihan kuten itsekin olen, eikä mikään palaa enää ennalleen. Ehkä sen vuoksi aina kun joku lähettää kuvia henkilökohtaisesti se tuntuu aina niin omituiselta, ihan kuin en olisi olemassa.

Haluan aikuisen elämäni takaisin, johon kuuluu aito yhteydenpito, ihmiset ja avoimuus. En kaipaa lauantai-iltaisia muistutuksia siitä, että minun kuuluisi olla jossain, missä en sitten kuitenkaan ole.

Joten olen pahoillani.

En reagoi noihin viesteihin enää, mitä lähettelette, koska joskus on parasta päästää kokonaan irti kuin keikkua puolivaiheilla. En halua enää koskaan olla ihminen, jonka voisi ehkä kutsua katsomaan vauvaa, mutta emme sittenkään voineet, koska … koska tiedän, että pystymme molemmat parempaan.

Päästetään irti. Moikataan joskus. Ehkä vaihdetaan pari sanaa.

Mutta ei enää haahuilla rajamailla, vaikka siitä tulisi näennäisesti hyvä mieli.

Because I want to exist.

xoxo

H. G. Y.

suhteet ajattelin-tanaan lapset