Ladataan...
Ruista Ranteessa

Olen ollut viime aikoina aika stressaantunut. Töissä on menossa monenlaista, ja omassa elämässä on myös muutama pallo liikaa ilmassa yhtä aikaa. Tästä tulikin mieleen listata asioita (huom. kohta kaksi), joita teen stressaantuneena:

Kuuntelen Harry Pottereita äänikirjoina. Kuulemma äänikirjojen kuuntelu laskee verenpainetta (erittäin tarpeellista minulle ja korkealle verenpaineelleni). Koska olen EHKÄ joskus ennen saattanut jo lukea Potterit, tiedän jo mitä tapahtuu, joten eipä tarvitse jännittää. Vesa Vierikon ääni on myös hyvin rauhoittava ja auttaa nukahtamaan. Tapasin kerran erään ihmisen, joka aina epämukavuustiloissaan halusi katsoa Harry Potter -elokuvia, joten ehkä tässä on jotain universaalia?

Teen listoja KAIKESTA. En pelkästään tekemättömistä töistä, vaan ylipäätään kaikesta mitä haluan muistaa tai jotenkin selkeyttää elämässäni. Tällä hetkellä minulta löytyy puhelimen muistiinpano-ohjelmasta paitsi To Do -lista ja ostoslista, myös lista elämäntapojen parantamisesta, matkakohteista jonne haluan matkustaa, ja lukuisia listoja eri tyyppisiin juttuihin liittyvistä ideoista.

Siivoan. En tajua ihmisiä, jotka pystyvät meditoimaan sillä tavalla perinteiseen tapaan ja henkistyneesti risti-istunnassa rentoutusnauhoja kuunnellen. Mutta toisaalta eipä minun tarvitsekaan, minulle siivoaminen on aina ollut äärimmäisen meditatiivista. Lisäksi siivoaminen antaa hallinnan tunteen tilanteissa, joissa joskus tuntuu siltä, että kaikkea on vain liikaa.

Onko teillä jotain hyvä stressinhallinnan keinoja, normaaleja ja hyväksi todettuja? Tai jotain vähän oudompia, mutta ihan yhtä lailla hyväksi todettuja?

***

Kuva ei liity mihinkään oikeastaan millään tavalla, mutta otin sen kun olimme menossa ensimmäiselle paritanssitunnille. Kaunis ilta ja kivaakin oli!

Ladataan...
Ruista Ranteessa

Lilyn uusi #onkopakkojaksaa-kampanja herätti minussa heti ajatuksia, koska olen kirjoitellut tänne blogiin aika paljon työelämäaiheista.

”Lilyn kampanja #onkopakkojaksaa pureutuu työuupumukseen. Haluamme tehdä näkyväksi, miten yleistä työuupumus on, ja antaa työkalupakin, joka auttaa sen taltuttamisessa. Erityisesti nuorten naisten väsyminen on asia, jolle haluamme tehdä jotain.”

Olen myös itse ollut yksi noista uupuneista nuorista naisista. Ja kaiken tämän lisäksi, olen jokin aikaa sitten itse aloittanut uudessa työpaikassa. Se on ollut välillä rankkaa – niinkuin uuden oppiminen yleensä.

Listaan alla joitain asioita, jotka koen itse tärkeiksi uupumisen välttämisessä. Nämä asiat ovat mielestäni erittäin tärkeitä kaikilla työpaikoilla työntekijöiden hyvinvoinnin säilyttämiseksi.

Mitä työnantaja voi tehdä?

Kunnollinen perehdytys

Luin tänään Destination: Happiness -blogin Netan postauksen, jossa hän kertoi aiemmasta työpaikastaan, joka oli hänelle työnkuvaltaan täysin uusi ja perehdytys oli puutteellinen: ”Ei ollut mitään opastusta, perehdytystä tai mentorointia. Minut heitettiin kylmään veteen räpiköimään.”

Itse vastikään uudessa työpaikassa aloittaneena olen pohtinut paljon hyvän perehdytyksen merkitystä. Jokin aika sitten eräs ystäväni kertoi, kuinka hänen pomonsa oli kommentoinut, että tuleva uusi työntekijä on ”niin hyvä, ettei häntä edes tarvitse perehdyttää”. Ok, tätä kommenttia ei ehkä tarkoitettu kirjaimellisesti, mutta se kertoo valitettavan yleistä tarinaa siitä, miten perehdytys jätetään usein liian vähälle huomiolle.

Hyvin toteutettu perehdytys antaa työntekijälle selkeän kuvan toimialasta, yrityksestä, yrityksen osa-alueesta, jolla työntekijän on tarkoitus työskennellä, ja tietysti työntekijän tulevasta työnkuvasta. Vaikka työntekijä olisi tehnyt samaa tai vastaavaa työtä kuinka kauan, ja vaikka hän olisi miten superosaaja tahansa, uusi yritys on aina uusi yritys. Jokaisessa yrityksessä asiat toimivat eri tavalla, ja on yrityksen vastuulla saattaa uusi työntekijä ajantasalle siitä, miten hommat yrityksessä toimivat.

Jos perehdytys hoidetaan alusta asti kerralla hyvin, työntekijä pääsee mahdollisimman nopeasti hyödyttämään yritystä ja työtovereita. Huonosti hoidetun perehdytyksen jälkeen sekä yritys, että työntekijä kärsivät. Työntekijä ei voi antaa parastaan yritykselle, ja pahimmassa tapauksessa edessä voi olla esimerkiksi uupumus tai muita ongelmia.

Työnkuvan huolellinen määrittely

Ennen rekrytoinnin aloittamista, yrityksen olisi syytä miettiä tarkkaan mihin tehtävään uutta työntekijää haetaan. Ja kun työnkuva on tarkasti mietitty, se pitäisi vielä onnistua kommunikoimaan hakijoille niin, että molemmilla osapuolilla on yhtäläinen mielikuva tulevasta uudesta roolista.

Mikäli työnkuvaa ei vaivauduta miettimään ja määrittelemään kunnolla, tai jos se kommunikoidaan puutteellisesti tai jopa virheellisesti, rekry saattaa mennä pahasti pieleen.

Työnkuvan määrittely on tärkeää myös rekryn jälkeen. Mielestäni tasapainoisen työelämän kannalta on olennaista, että kullekin työntekijälle on selvää mikä kenenkin tontille kuuluu. Kun työntekijä tietää tarkalleen mitä hänen pitää arjessaan tehdä, ja mitä häneltä odotetaan, yllättäviä työtehtäviä tulee vähemmän ja arki on helpommin suunniteltavissa.

Työkuorman realistinen tarkastelu

Olen ihan liian usein ollut tilanteissa, joissa joko minun, tai jonkun työkaverini hätähuutoja liian työmäärän suhteen ei ole otettu tosissaan. On kamalaa ajatella, että lukuisat esihenkilöt vielä tänäpäivänäkin ajattelevat, että työntekijät vaan yrittävät päästä vähällä. Kuten Lilyn kampanjassakin todetaan, yhä useammat nuoret naiset uupuvat työelämässä. Miksi siis heidän hätähuutojaan ei oteta todesta?

Viimeistään silloin kun työntekijä tuo itse esille, että työkuorma on liian suuri, työnantajan olisi syytä realistisesti miettiä miten suuria työmääriä ja odotuksia työntekijän hartioille on laskettu. Toki vielä parempi olisi, että työnantaja ajattelisi tätä jo aiemmin. Joidenkin hyvin tunnollisten työntekijöiden kohdalla voi olla jo liian myöhäistä, kun nämä viimein asiasta itse saavat sanottua.

Mitä työntekijä voi tehdä?

Työ on vain työtä – asennoituminen

Vaikka nykyinen työelämä vaatii meiltä aina vain enemmän ja enemmän omistautumista, on syytä pitää mielessä, että työ on silti vain työtä. Kukaan meistä ei voi antaa aina 100% itsestään, eikä sellaista voi vaatiakaan. Mielestäni hyvän työpaikan täytyy myös tarjota joustoa ja tukea työntekijälle, jos tämä sitä tarvitsee.

Me käytämme hyvin suuren osan elämästämme työssä, joten vähintä mitä työpaikka voi vastapalvelukseksi tehdä, on ymmärtää myös työntekijöidensä elämän haasteita. Ja meillä on työntekijöinä oikeus asennoitua työhön niin, ettei se ole aina maailman tärkein asia. Vaikka työhön suhtautuisi intohimoisesti, on välillä hyvä silti laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Oma hyvinvointi on tärkeämpää kuin yksikään työ!

Kommunikaatio ja avun pyytäminen

Jos kukaan ei tiedä, miten hukkumaisillasi olet töihin, kukaan ei voi myöskään auttaa sinua. Kerro ongelmistasi ääneen ja pyydä apua. Siinä, että ei pärjää aina omillaan, ei ole mitään hävettävää! On rohkeaa ja ihailtavaa tuoda esiin epäkohdat ja pyytää apua. Ja jos työpaikalla ei ymmärretä tätä... No, sitten jäljelle jää seuraava kohta.

Lähteminen on sallittua

Jos avunhuudoista huolimatta tilanne ei muutu mihinkään suuntaan, on okei lähteä ja vaihtaa työpaikkaa. On ihan ok luovuttaa, se ei ole epäonnistumista, se on sitä, että laittaa oman hyvinvoinnin muiden asioiden edelle. Ja kuten jo lentokoneen turvallisuusvideoista tiedämme, et voi auttaa muita ennen kuin olet auttanut itseäsi. Jos et itse huolehdi itsestäsi, kukas sitten?

Lähteminen on radikaali ratkaisu, ja sitä kannattaa toki harkita tarkoin, mutta lähtemistä ja luovuttamista (tai sitä mitä muut ajattelevat) on turha pelätä liikaa. Joskus saattaa olla tarpeen tehdä radikaalejakin ratkaisuja pelosta huolimatta, koska muutoksen tekemällä voit vapauttaa aikaa ja energiaa asioihin, jotka ovat sinulle tärkeämpiä.

Oletteko törmänneet huonoon perehdytykseen? Entä onko hävettänyt pyytää apua tai luovuttaa?

***

Lue lisää työelämäaiheista! Kootut työelämäpostaukset löytyvät täältä.

Kuvat viimeviikkoiselta työmatkalta Tukholmasta.

Ladataan...
Ruista Ranteessa

Minusta tuntuu, että vaikka rakastankin kesää ja lämpöä, tämä pitkittyvä helle ei ole minulle hyvästä. Kesä ja lämpö suorastaan pakottavat vapautumaan rutiineista ja saavat minut unohtamaan, että on itseasiassa aika terveellistä pitää kiinni tietyistä asioista. Nimittäin jos homma lähtee ihan käsistä, niin eihän siitä tule kuin paha mieli itselle ja muille. 

Note to self: elämä on paljon parempaa, jos muistaa…

1. Harrastaa liikuntaa säännöllisesti (mutta mielellään ilmastoiduissa tiloissa)

2. Syödä hyvin ja juoda paljon vettä (hyvin syöminen onnistuu, mutta että vieläpä terveellisesti?)

3. Tavata ystäviä lomahärdelleistä huolimatta

4. Lopettaa ylianalysoimisen ja kieltäytyä märehtimästä turhia

5. Puhua asioista suoraan (sen sijaan että ylianalysoi ja märehtii niitä itsekseen)

6. Muistuttaa itseään niistä asioista, joista omassa elämässä on syytä olla kiitollinen (erityisen tarpeellista, kun makaa unettomana saunaa muistuttavassa asunnossa kello kolme yöllä)

7. Rakastaa omaa kroppaansa sellaisena kuin se on (bikinikauden paineista huolimatta)

8. Että aina pitää olla ainakin yksi reissu suunnitteilla

Ensi viikolla pitäisi kai jo viilentyä. Vaikka eihän Suomessa sitä kai saa toivoa, koska kerrankos sitä on lämmin.

Pages