Mitäs väliä lapsella muka olisi?
Isolta kirkolta kuuluu taas kummia. Selvähän se että säästää pitää kun huonossa jamassa maa makaa, mutta eipä näitä uusimpia visioita voi hymyillen kuunnella. Päinvastoin, kiukkua kasvattaa ja huolestuttaa suuresti
Lapsiperheitä kuritetaan uusilla säästö-suunnitelmilla kun hallitus kaavailee mittavia korotuksia päivähoidon maksuihin. Esimerkiksi kahden keskituloisen vahemman kohdalla tämä tarkoittaa jopa 122eur kuukausittaista lisäkustannusta. Pienituloisimpien nollamaksuluokka säilyy ja alimmat maksut eivät luojan kiitos nouse, mutta onhan toki esim työttömien vanhempien kontolle hallituksen toimesta jo aiemmin haluttu sälyttää lasten koko hoito ja varhaisten vuosien kasvatus rajaamalla subjektiivista päivähoito-oikeutta.
kuva tältä: http://edition.cnn.com
Tähän hintojen kallistumiseen kun peilataan toista säästämisen tapaa, eli hallituksen ajatusta varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen nostamisesta, niin ei voi kun esittää surullisen kysymyksen siitä miksi pienet avuttomat ihmiset laitetaan maksamaan kallista hintaa aikuisten hölmöilyistä?
Jos päiväkodin ryhmässä on nyt 20 lasta, päivittäin on yhteensä 190 erilaista ihmissuhdekontaktia heidän välillään. Kun lapsia tulee ryhmään viisi lisää, kontaktien määrä nousee jo kolmeensataan. (laskelma lainattu SuPer-liiton Johanna Perez:n kirjoituksesta liiton sivulta.)
Pieni lapsi ei vielä ymmärrä esimerkiksi miksi ei pääse syliin kun on paha mieli. Ei hänellä ole vielä valmiutta ymmärtää niellä pelästystään tai suruaan ja odottaa vuoroaan että hoitaja ehtii esimerkiksi pukea ensin kaksi muuta lasta ja pissattaa kolmannen.
Miten vain kahdella kädellä ehdit hoivata kaikkia niitä pieniä joista ihan jokainen tarvitsisi vielä paljon enemmän apua ja opastusta kuin on mahdollista antaa. Koko ajan takaraivossa jyskyttää että et millään pysty antamaan kaikille tarpeeksi huomiota ja rakkautta.
Millainen on pikkuisen tytön tai pojan arki kun saa aamusta asti kuunnella “odota vähän” tai “nyt ei ole vielä sun vuoro”? Haluammeko ihan oikeasti yhteiskunnan jossa pitää pienestä pitäen selvitä itsekseen, jopa itselle aivan liian pelottavissa ja vieraissa tilanteissa? Yhteiskunnan jossa sylin, sadun tai halin saa vain vuoronumeron ottamalla ja jonottamalla?
Täytyy myös muistaa päiväkodin arkea hahmoteltaessa, että nämä kolme hoitajaa joille se 24 lasta sälytetään, ovat läsnä ryhmässä vain osan päivästä yhtä aikaa. Päiväkoti saattaa olla avoinna esimerkiksi klo 6:00-17:00, työpäivän mitta kuitenkin esimerkiksi päiväkodissa työskentelevällä lähihoitajalla lienee etupäässä “vain” 8h.
Uskon että jokainen päivähoidon työntekijä tekee työtään täydellä sydämellä! Ihan varmasti!
He ovat valmiina antamaan hoivaa ja rakkautta pienille ihmisille ja näin he ovat myös avainasemassa mahdollistamassa yhteiskunnan pyörien pyörimisen jotta vanhemmat voivat palata työelämään tekemään työtä ja maksamaan entistä enemmän veroja!
Valitettava totuus on että näistä päivähoidon muutoksista uhkaa tulla todellinen murhenäytelmä. Nyt säästettävät roposet maksetaan kalliina setelinippuina tulevaisuudessa takaisin.
Vanhemmilla maksatetaan isompia laskuja ja hoivan laatu heikkenee. Jopa lasten turvallisuus kärsii kun ryhmäkoot kasvavat.
Puhumattakaan työn mielekkyydestä ja hoitajien työssään jaksamisesta. Nyt jo monessa paikkaa mennään aivan äärirajoilla tilojen ja ryhmäkokojen kanssa. Hoitajat kokevat riittämättömyyttä koska eivät kertakaikkiaan pysty hoitamaan ja kasvattamaan niin hyvin ja huolella kuin haluaisivat. Vika ei ole heidän vaan tahojen jotka heidän työoloistaan päättävät. En edes uskalla ajatella millainen aikapommi yhteiskunnassa tikittää kun nämä laman kourissa kasvaneet, liian usein syliä jonottamaan joutuneet lapset aikuistuvat. Onko unohdettu jo edellisen laman seuraukset?
Jotta soppa olisi vallan sekaisin niin lisätään tähän vielä esim. etenkin naisvaltaisiin pieni palkkaisiin aloihin kohdistuvat palkan alennukset (esim. kuntasektorin lomien lyhennykset ym. mediassa velloneet uhkakuvat.)
Nyt isketään vähän liian kovaa vaikkapa juuri lähihoitajana työtään tekevien vanhempien kukkaroon. Vanhempien palkka laskee (pahimpien laskelmien mukaan jopa 10%), päivähoidon laatu romutetaan ja hintoja nostetaan! Onko tässä yhtälössä mitään mieltä?