Kiitos duunari!

Törmäsin instagramia selaillessani Teollisuusliiton Turja Lehtosen mielenkiintoiseen postaukseen koskien Suomen itsenäisyyttä, sotakorvauksia ja työväestön merkitystä maallemme. Lähdin itsekin tutkailemaan asiaa kiinnostuneena lisää. Kiitos Lehtoselle erittäin tärkeän aiheen nostamisesta esiin!

Joulukuussa 1944 välirauhansopimuksen mukaisesti Suomen oli maksettava kuudessa vuodessa sotakorvauksia 300 miljoonan kultadollarin (ns. sotakorvausdollari) verran. Summa putosi jonkin verran ja korvausten maksuun kului hieman kauemmin kuin kuusi vuotta, mutta niin vain Suomi oli ainoa maa maailmassa joka on viimeistä ”dollaria” myöden maksanut korvauksensa pois. Korvaukset olivat enimmillään 15 prosenttia valtion koko menoista ja 5 prosenttia Suomen kokonaistuotannosta.

Ensimmäisenä sotakorvausvuonna piti puutavaran sekä metsätalous- ja metalliteollisuuden tuotteiden lisäksi luovuttaa korvauksina 119 alusta. Tämä määrä oli suuri, olihan se peräti neljäsosa Suomen jo sodan vuoksi puoleen supistuneesta kauppalaivastosta. Toisesta korvausvuodesta lähtien luovutukset olivat pääasiassa metalliteollisuuden tuotteita. Tämä vaati metalliteollisuuden reipasta laajentamista ja teollisuustuotteiden toimittaminen vaati suuria ponnistuksia. (lähde wikipedia)

Työväen palkat eivät myöskään tuolloin olleet mitenkään hulppeita, päinvastoin. Samoin työolot ja turvallisuus olivat usein heikot.

Sota-ajat ovat onneksi tällä hetkellä takanapäin ja toivottavasti ikinä eivät palaakaan. Jotakin samaa kuitenkin sodan jälkeisessä ajassa, sekä vuodessa 2020 ja duunareiden merkityksessä Suomelle on.

Nyt vihollinen on toistaiseksi vasta vähän tunnettu virus, jonka nujertaminen on valtava yhteinen urakka. Tällä kertaa etulinjassa ovat runsaslukuisesti Suomen naiset. Naisvaltaiset duunari-alat ottavat vastaan korona iskuja niin sairaaloissa, kotihoidossa, varhaiskasvatuksessa, siivoustyössä, kaupan alalla, kouluissa jne. Jopa oman terveytensä uhalla, aivan valtavan väsyneenä jo tilanteen oltua kaikkea muuta kuin normaali jo kohta vuoden. Kaiken kaikkiaan ympäri maailman on arvioitu myös kuolleen tuhansia hoitoalan ihmisiä koronaan.

Näillä aloilla ei voida jäädä etätöihin tai suojella itseään sekä perhettään kuten monella muulla alalla. Näillä aloilla ei ole juuri näkynyt myöskään korulauseita kummempia korvauksia joustamisesta. Päinvastoin, osa työnantajista tuntuu lähes toivovan valmiuslain toista kierrosta, jotta esimerkiksi hoitohenkilöstöä voitaisiin helpommin ”pakottaa” töihin ja luopumaan lomistaan tai vapaistaan. Vain muutamat työnantajat ovat omasta halustaan esimerkiksi hoitajille maksaneet bonuksia tärkeästä työstä. Valitettavasti kuntien kiitokset henkilöstölleen ovat olleet kylmääviä. On pyydetty alentamaan omaa palkkaa, siirtämään jo sovittuja pieniä palkankorotuksia, pitämään omaehtoisesti palkattomia vapaita, lomautuksillakin on uhkailtu.

Haluan näin itsenäisyyspäivänä kiittää luonnollisestikin meitä edeltäneitä polvia ja sodissa taistelleita. Haluan kiittää myös sodassa läheisensä menettäneitä naisia, jotka ottivat myös miesten työt hoitaakseen. Haluan kiittää menneitä ja nykyisiä duunareita siitä, mitä he ovat tämän yhteiskunnan pystyssä pysymiseksi tehneet. Niin sotien aikana, jälleenrakennuksessa kuin nyt koronapandemian aikanakin.

Kiitos. Ilman teitä ei olisi meitä. Eikä Suomea.

 

Kirjoittaja on Hanna Jokinen,

ammatistaan ylpeä lähihoitaja & ay-aktiivi

Hattulasta

Työ ja raha Työ Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta

Ei se ollut koronaa viime kuussakaan!

Somessa ja kahvipöytäkeskusteluissa tunnutaan käyttäytyvän kuin Covid19- pandemia olisi jollakin mystisellä tavalla jo ollutta ja mennyttä. Tartuntojen määrä junnaa paikallaan tai paikon jopa laskee. Innokkaimmat vaativat jo rajoitusten purkua ja normaaliin paluuta.

Niin kivaa ja tarpeellista kuin olisikin päästä avaamaan yhteiskuntaa, niin pitää muistaa ettei tämä ole vielä hetkeen ohi. Se onko tuo hetki pitkä vai lyhyt riippuu meistä kaikista ja mm. valmisteilla olevista rokotteista.

Se mikä itseäni erityisesti huolestuttaa tällä hetkellä on, että ihmiset tuntuvat ajattelevan ettei kerran testissä käytyään tarvitse mennä uudelleen. Kun ei ne hengitystie tai vatsaoireet olleet viime kuussakaan koronaa, niin ei kai ne nytkään voi olla?

Kyllä voi! Näin syksyllä tai talvella kaikenlaiset hengitystie-virukset juhlivat, samoin myös esim norovirus innostuu tosissaan usein joulukuun ja maaliskuun välillä kyykyttämään porukkaa. Vaikka nyt yskät, nuhat ja varpusparvena pönttöön turahtavat jätökset saattavat olla monesta muustakin syystä johtuvia kuin koronasta, niin siihen ei missään nimessä pidä tuudittautua.

Se, että kävit viime kuussa testissä ei kerro mistään muusta kuin juuri sen hetkisestä tilanteestasi. Periaatteessa olet saattanut saada korona tartunnan jo sillä välin kun odottelit testisi tulosta, etenkin jos et ole pysynyt sovitusti karanteenissa. Jokainen testi kertoo vain sen, olitko juuri testi hetkellä sairastunut vai et.

Eli jos viime kuussa sinulla ei ollut testin mukaan todistetusti koronaa vaan ripuloit syötyäsi epähygienisesti käsiteltyä ruokaa, se ei kerro mitään siitä mistä tässä kuussa ilmenevät vatsaoireet johtuvat. Tai jos kaksi viikkoa sitten ystävällinen näytteenottaja pyöräytti puikkoa nenänielussasi yskän takia, eikä taaskaan ollut koronaa, se ei poissulje sitä ettei ensi viikolla alkavat lihaskivut ja päänsärky sitä voisi olla.

Itse olen ehtinyt tässä kohtaa vuotta käydä jo 4 kertaa korona-testissä ja moni hoitaja-kollega on käynyt vieläkin useammin. Menen tarvittaessa toiset neljä tai vaikka neljäkymmentä kertaa jos minulla mitään oireita ilmenee. Niin tulee sinunkin käydä ja kehottaa myös tuttujasi käymään. Turhaa korona-testiä ei ole!

Nyt jos alamme intoilla liian aikaisin liian hyvistä tartuntaluvuista ja emme hakeudu entiseen tiiviiseen tahtiin testeihin, tauti jyllää yhteiskunnassa hallitsemattomasti kun tartuntaketjuihin ei päästä käsiksi. Kyllähän ne tartuntaluvut näyttävät laskusuuntaisilta, jos testejä otetaan aiempaa vähemmän. Suomen linja, jossa edes jollakin tapaa pystytään pitämään yhteiskuntaa auki, perustuu testaamiseen, jäjittämiseen, eristämiseen ja hoitamiseen. Jos me emme tee osaamme nyt todella tarkasti, olemme hetkessä esim Kreikan kaltaisessa tilanteessa jossa tartunnat lähtivät joitain viikkoja ennen Suomea uudelleen nousuun. Nyt siellä ollaankin sitten aivan toisissa lukemissa, noin 2000-3000 tartuntaa ja kymmeniä kuolemia vuorokaudessa.

Joten mieti vähän sitä tuttua ravintoloitsijaa, kampaajaa, tapahtumajärjestäjää tai pienyrittäjää jonka tulot ovat nyt jo pudonneet rajusti. Jotta heidän elämäänsä ja sitä kautta koko talouden selviytymistä voitaisiin helpottaa ja yhteiskunnassa palata normaalimpaan, on meidän kaikkien tehtävä yhdessä duunia.

Riittää kun muutamakin ihminen perseilee olemalla noudattamatta hygieniaohjeita tai olemalla hakeutumatta testiin, ihan vaan vaikka kapinoidakseen tai ymmärtämättömyyttään, ja näin levittää tautia eteenpäin. Kas näin me saamme sievän nipun lisää uusia tartuntoja. Ja kas taas on hieman kauempana se päivä kun voimme kaikki elää vähän normaalimmin.

Mieti myös niitä ikäihmisiä, jotka asuvat hoitolaitoksissa ja ovat olleet erillään omaisistaan osittain tai jopa kokonaan jo viime maaliskuusta alkaen. Aika pitkä aika olla halaamatta ja nähdä rakkaitaan vain max .15-30min kerrallaan suojavarusteisiin pukeutuneena. Mitä pidempään tautitilanne jatkuu kiihtyvänä, sitä pienemmät näiden seniorien mahdollisuudet ovat tavata läheisiään.

Minun jakeluuni ei mahdu, että ihminen saattaa polleana kertoa kuinka paljon hän arvostaa ja kunnioittaa ikäihmisiä, esimerkiksi sotaveteraaneja, mutta silti sama ihminen toisessa lauseessa meuhkaa kuinka ei varmana aio noudattaa annettuja ohjeita koronan leviämisen ehkäisemiseksi ja ettei ny mistään pikku nuhasta jää sairaslomalle tai mene testiin. Vaikka juuri tällä itsekkyydellä on nimenomaan heikentämässä näiden ”ihailemiensa” ihmisten oikeuksia terveyteen, turvallisuuteen ja ihmisarvoiseen elämään johon kuuluu myös omaisten tapaaminen vapaasti.

Eli mars sinne testiin, ihan vaikka joka kuukausi, jos oireita on. Se on minimi mitä voit tehdä.

Puheenaiheet Terveys Työ Uutiset ja yhteiskunta