Puolueetonta uutisointia?

Seurailin sunnuntain ratoksi uusintaa Perjantai.-nimisestä keskusteluohjelmasta. Siinä haastateltiin mm. MV-lehden Ilja Janitskinia ja paria muuta median ja kirjoittamisen parissa työskentelevää henkilöä. Muutenkin viimeisen vuoden aikana esimerkiksi juuri mv-lehden kaltaiset ”vaihtoehtoiset mediat” ovat niittäneet mainetta niin pahassa kuin hyvässäkin. Selkeästi ihmiset kaipaavat mahdollisimman monipuolista ja asioita eri tulokulmista tarkkailevaa journalismia ja uutisointia.

61TaAffxxkL._SX300_.jpg

Niin kuin esimerkiksi maahanmuuttokeskustelussa niin myös median ja median eri lähteiden arvostuksessa on ajauduttu ääripäihin ja vastakkainasetteluun. Toisinaan ruohonjuuritasolta tarkkailtuna, ihan vaikkapa omaa facebook-feediä selatessa tuntuu että isompi huomio kiinnittyy kiistelyyn siitä mitä median tahoja uskoa ja sen ”oman suosikin” puolustamiseen, Vastakkaisia medialähteitä suomitaan toki aivan surutta. MV-lehden kaltaisten julkaisujen kannattajat ovat täysin vakuuttuneita siitä että esimerkiksi Ylen uutisointi on valheellista ja salailevaa kun taas valtamedian kannattajat tyrmäävät usein kaiken vaihtoehtoisessa mediassa kirjoitetun pelkkänä kansankiihottamisena. Kovalla vastustamisella ja oman ”suosikin” kannattamisella suljetaan itseltä mahdollisuus edes tutustua toisen lähteen kirjoituksiin. Kun yksi uutisointi tai kirjoitus on ”täysin paska” niin ajaudutaan ajattelemaan että kaikki muukin saman lähteen julkaisu on silkkaa kuraa. Eikä ehkä ikinä enää edes lueta yhtään uutta juttua tältä julkaisulta.

Voiko uutisointi koskaan missään lähteessä olla täysin puolueetonta ja asenteista vapaata? Oli sitten kyse valta- tai vaihtoehtomediasta? Väitän ettei voi. Mediaa ja julkaisua tuottavat kuitenkin ihmiset ja jokaisella ihmisellä on omat henkilökohtaiset särönsä, uskomuksensa, aatteensa ja asenteensa. Toki hyvät tavat tehdä uutisointia ja kirjoittaa lehtijuttuja pitäisi jokaisen itseään toimittajaksi kutsuvan hanskata, mutta pystyykö ihminen silti laatimaan kirjoituksensa ilman että oma tausta vaikuttaa ja edes pieneltä osin värittää juttua? En usko että pystyy.

Isoin huoli itselläni on kuitenkin siitä miten huonosti ihmiset osaavat lukea mediaa kriittisesti ja omilla aivoillaan ajatellen. Edelleen on vallalla ajatus että kaikki mikä jonkunlaisen lehden tai muun juttuja tuottavan tahon julkaisuissa sanotaan on ehdottomasti totta. Ja mieluiten se ainoa totuus. Kun se on lehdteen kerran kirjoitettu, sen on pakko olla totta! Todella moni julkaisu ja taho käyttää tätä ihmisten medialuku-heikkoutta myös sumeilematta hyväkseen. Vallankin somessa leviävä ”klikki-huoraukseen” perustuva juttujen tehtailu osuu ja uppoaa ihmisiin joilla ei ole halua ja aikaa perehtyä syvällisimpiin kannanottoihin ja näkökulmiin kulloisestakin aiheesta. Kiihottavaksi ja kiinnostavaksi rakennettu otsikko, joka usein on raflaavampi kuin itse sisältö, riittää monelle. Ei edes viitsitä tai ehditä lukea koko juttua vaan otsikon silmille hyppäävä lause riittää aiheesta.

Hyvä esimerkki postaukseni alussa mainitsemassani ohjelmassa oli jokin aika sitten uutisoitu ”uutinen” jonka otsikko kuului jotenkin näin; ”Makkaraperunat eivät enää ole suosituin myytäva tuote festareilla, nyt syödään näitä.” No jutun lopusta oli käynyt ilmi että eniten festareilla syödään…. dadaa… no niitä makkaraperunoita kuitenkin! Eli tässäkin kohtaa jos ihminen uskoi pelkkää otsikkoa niin metsään mentiin niin että havut pöllyää vieläkin. Tokikaan esimerkkini uutinen tuskin vaikkapa maailmanrauhaa vaaransi mutta kun samaa saa lukea myös vakavammista aiheista uutisoitaessa.

En siis usko että mediassa kaikkein isoin ongelma on se kuka on puolueettomin, koska kukaan mediataho ei pysty sitä kuitenkaan olemaan 100 prosenttisesti. Isoin uhka on lukijoiden heikko median lukutaito ja kyky ajatella omalla maalaisjärjellä. Medianlukutaitota pitäisi opettaa yhä enemmän ja enemmän, samoin sitä kuuluisaa maalaisjärkeä ja sen käyttöä omassa ajattelussa. Itse näen tärkeänä sen että uutisia laaditaan monista näkökulmista. Ihan kaikkea ei kannata tosin purematta niellä, mutta kannattaa tutustua myös vastakkaisiin näkemyksiinsä kuin omiinsa. Jos ei muuta siitä saa irti niin ainakin voi nähdä syyt siihen miksi vastapuoli ajattelee kuten ajattelee. 

Myös lasten kanssa kannattaisi jutella rehellisesti asiasta ja kasvattaa heille valmiuksia lukea mediaa tarvittaessa myös kriittisesti. Mikä on uutinen, mihin kaikkeen pitää ja voi uskoa ja että millaista uutisointia ja kirjoittelua esimerkiksi netissä voi olla?

Puheenaiheet Raha Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta

Älä vanhene Porissa, tai missään muallakaan.

Näin maalaisjärjellä ja ihan tavallisilla lähihoitajan aivoilla joitain asioita on toisinaan vaikea ymmärtää. Viime päivinä olen miettinyt miten voidaan pienellä porukalla tehdä isomman porukan työt niin ettei kukaan työntekijä väsy tai ylikuormitu ja että asiakkaat saavat yhä yhtä hyvän palvelun ja huolissaan palvelun laadusta ei tarvitse olla. Porissa tämä on jollain ihmeellä ratkaistu ja puheet ovat suuria. Yle uutisoi taannoin että Porin perusturvaan on tulossa sijaiskielto lyhytaikaisiin sijaisuuksiin vanhustenhoitoon. Taustalla on perusturvan miljoonien eurojen säästötarve. Perusturvajohtajan mukaan säästöt eivät vaaranna potilasturvallisuutta.

Näyttökuva 2016-01-29 kello 18.26.38.png

 

En toki osaa lonkalta heittää Porin hoitajamitoituksia, itse asiassa en toki voi mistään tietääkään sieltä yksikkökohtaisia mitoituksia mutta en usko että missään päin Suomea on esimerkiksi vanhustenhoidossa tilanne että mitoitus on niin hyvä että siitä on oikeasti varaa karsia.

Jos ajatellaan että Porissa olisi vaikka keskimääräisesti tilanne jossa nykyinen minimimitoitus 0,5hoitajaa/asiakas toteutuu niin päiväkohtaisesti tilanne voisi olla tämä:

25-paikkaisessa ympärivuorokautisen hoivan yksikössä on 12,5 hoitajaa.

(12 kokoaikaista työntekijää. Yksi 50 % työaikaa tekevä eli 0,5 työntekijää).

Aamulla on töissä neljä hoitajaa.

Iltavuorossa on töissä neljä hoitajaa.

Yövuorossa yksi hoitaja valvoo vuorollaan.

Vapaapäivällä on kolme ja puoli hoitajaa.

Eli kyseisessä laitoksessa yhden hoitajan vastuulla on vähintään kuusi hoidettavaa vuoronsa aikana. Käytännössä siis koska jakolaskun tulos on 6.25 hoidettavaa/hoitaja joku hoitajista hoitaa nyt jo 7 asiakasta vuoronsa aikana.

Jos yhtäkkiä remmistä otetaankin pois esimerkiksi sairaslomaa sijaistamaan tarvittavat sijaiset niin ymmärrätte varmaan ihan niillä maalaisjärki-aivoilla että tilanne on kestämätön. Nyt jo 6-7 asiakkaan hyvä hoitaminen ja kiireetön kohtaaminen 8 tunnin vuoron puitteissa on niin ja näin. Miten hoidettavien määrää voidaan enää lisätä ja sanoa että kaikki ehditään kuitenkin hoitaa ja turvallisuus ei vaarannu?

Yhden hoitajan poistuessa esimerkiksi jakamaan lääkkeitä jää 25 hoidettavaa loppujen kolmen hoitajan valvontaan. Ja jos aletan tehdä töitä alimitoituksella niin tilanne voi olla jopa se että vain 2 hoitajaa valvoo näitä melkein 30 asiakasta.

Jos olette koskaan tavannut esimerkiksi muistisairasta ihmistä jolla jalat kuitenkin pelaavat ketterästi niin voitte arvata miten kaaoottinen tilanne voi osastolla olla jos pari hoitajaa koittaa revetä ohjaamaan kaikkia asiakkaita samaan aikaan. Todennäköisesti nimittäin esimerkinkin hoitokodin asukkaista vähintään puolella on muistisairaus joka aiheuttaa usein melkoisen epärealistista ja jopa itselleen tai muille vaarallista käytöstä.

Eikä niitä sijaisia kai missään päin Suomea enää vuosiin ole voitu ottaa ”huvikseen” vaan heillä on paikattu useimmiten tilanne niin että on saatu nipin napin minimi määrä hoitajia työhön.

Voidaanko vaikka tölkkitehtaan pakkaamossa lisätä loputtomasti liukuhihnan nopeutta ja olettaa että ihminen hihnan päässä pysyy tahdissa mukana, ilman että väsyy. Voidaanko ompelimossa säästää työtehtävissä ja jättää vaikka paitoihin hihat ompelematta ja väittää kirkkain silmin ettei lopputulos kärsi? Tai jos autokorjaamo korjaa jatkossa autojen jarrut vaan puoliksi niin voidaanko sanoa että eihän siinäkään sitten turvallisuus kärsi. Mutta hoitoalalla siis voidaan sekä vähentää henkilökuntaa, karsia perushoidosta, väljentää turvallisuus käsitettä ja lisätä tehoja ilman että asiakas tai henkilökunta kärsii.

Porin perusturvan johtajan ja ihan jokaisen muunkin paikkakunnan samaisen tittelin haltijan tulisi mennä peilin eteen ja kysyä ensin se kaikkein tärkein kysymys. Miksi meillä tarvitaan niin paljon sijaisia? Miksi porukka ilmeisesti niin Porissa kun niin monella muullakin paikkakunnalla on sairauslomilla. Onko kuitenkin tässäkin syynä se että työntekijät on ajettu jo valmiiksi niin loppuun että eivät enää jaksa työssään. Tai jos sijaisten tarve on jatkuva niin eikö se kerro siitä että työntekijöitä on liian vähän kyseisissä työpaikoissa? Ja ei kai silloin suinkaan väen vähentäminen ole ratkaisu vaan päinvastoin? Voi kumpa jossain kunnassa uskallettaisiin avata silmät ja tajuta ettei kiristämällä saada pitkässä juoksussa säästöjä vaan tehdään vaan entistä isompaa hallaa. Jos uskallettaisiin kokeilla mitä sillä saataisiin aikaan että henkilöstöä kohdeltaisiin hyvin ja sitä olisi tarpeeksi suhteessa työnmäärään niin takuulla sijaistenkin tarve vähenisi luonnostaan kun porukka jaksaisi paremmin ja olisi motivoituneempaa esimerkiksi siihen paljon puhuttuun työnsä kehittämiseen.

 

Terveisiä Poriin ja sen perusturvaan, ei kannata sairastua tai vanheta niin että joutuu hoidettavaksi tai voitte pian liiankin hyvin ymmärtää tekojenne todelliset seuraukset.

Puheenaiheet Työ Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta