Sängynlaidalta kuolemaan.
Iltalehti uutisoi tänään jälleen ikäihmisten hoidon epäkohdista. Sen kertoman mukaan Valvira on vuonna 2019 ratkaissut 8 vanhustenhoidossa sattunutta kuolemaa, joissa on edeltävästi ollut epäkohtia hoidossa. Tapaukset ovat tulleet toki vireille jo ennen tätä vuotta.https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/45bcf3b6-8834-4be2-adc4-f3561f222c10
Esimerkkinä lehti kertoo yksin iltavuorossa olleesta sairaanhoitajasta joka unohti liikuntakyvyttömän asiakkaan sängyn laidalle istumaan valvomatta. Vanhus putosi lattialle. Kun hoitaja tuli uudelleen huoneeseen, hän huomasi, että kaatuneella asiakkaalla oli iso kuhmu päässä. Tunnin kuluttua hoitaja soitti hätäkeskukseen, kun asiakkaan tajunnan taso alkoi heiketä. Asiakkaalla todettiin kallon sisäinen verenvuoto, ja hän kuoli vammoihinsa.
Valitettavan tavallinen tarina, jolla on valitettavan ikävä ja kohtalokas loppu. Tässä kohtaa arvaa, että moni jo heristää sormea siitä miten vastuutonta on jättää asiakas valvomatta ja taas hoitajaa syyllistetään. Jutussa kuitenkin mainitaan kaksi erittäin oleellista seikkaa. Hoitaja oli vuorossa yksin ja hänen työpanostaan vaati myös osaston saattohoitopotilas. Voin vain kuvitella riittämättömyyden tunteen, hädän ja huolen joita tuo hoitaja on vuorossaan joutunut kohtaamaan. Etenkin kun tilanne on eskaloitunut näin hurjiin lopputulemiin.
Suomessa puhutaan ympärivuorokautisesta hoivasta, mutta todellisuudessa nykyisellään pystytään turvaamaan hoidettavien hyvinvointia ja turvallisuutta vain osittain. Kun kaatumisia, putoamisia, karkaamisia tai esim. aggressiivisten asiakkaiden välisiä konflikteja sattuu, kääntyy syyttävä sormi osoittamaan hoitajaa. Pahimmillaan esimerkiksi omaiset uhkailevat jopa haastavansa vuorossa olleen hoitajan oikeuteen tai järjestävänsä hänelle potkut. Mutta minkäs teet, jos vastuullasi on esimerkiksi 26 monisairasta vanhaa ihmistä 10 tuntia yövuorossa? Tai jäät iltavuoroon yksin hoitamaan 13 asiakasta ilman mitään apua. Lisänä ehkä jopa osaston tiskit ja pyykit?
Mietin, onko meillä maassamme edes oikein realistista kuvaa siitä, mitä ympärivuorokautinen hoiva todellisuudessa tarkoittaa? Luullaanko ihan oikeasti, että edes hyvässä ja mitoitukset täyttävässä hoivalaitoksessa ikinä pystytään turvaamaan jokaisen asukkaan jokainen minuutti? 0,5 tai 0,7 hoitajamitoituksesta puhutaan paljon ja hyvä että puhutaan! Se onkin tärkeä askel parempaan päin, mutta sekään ei vielä ole mikään autuaaksi tekevä asia. Silläkään ei vielä taata, että jokainen ikäihminen on koko ajan valvovan silmän alla.
Hoitajana koen, että meidät altistetaan toistuvasti aivan ylimitoitetuille toiveille, vaatimuksille ja oletuksille. Ymmärrän tietenkin äärimmäisen hyvin omaisen huolen rakkaasta ihmisestään, mutta jokaisen olisi hyvä pysähtyä myös miettimään realiteetteja. Sekin, että vaatii omalle omaiselleen normaalia enemmän valvontaa ja ”erityiskohtelua” on puolestaan pois kaikilta muilta osaston hoidettavilta, toisten ihmisten rakkailta. Tarkoitan tässä yhteydessä ”erityiskohtelulla” esimerkiksi sitä, että asiakkaan luona oletetaan hoitajan olevan esimerkiksi vartin välein tarkistamassa vointia tai hoitajan toivotaan istuvan hoidettavan vuoteen äärellä. Tähän ei ole oikeasti mahdollisuutta, mikäli yksikössä valvoo vain yksi ihminen.
Mainitsin, että on hyvin mahdollista ja jopa yleistäkin, että lähes kolmeakymmentä ihmistä valvoo yöllä vain 1 hoitaja. Tästä pystyy hoitoalaa täysin ymmärtämätönkin ihminen laskemaan, montako minuuttia lopulta yövalvontaa kohdistuu yksittäiseen hoidettavaan. 26 asukkaan yksikössä tämä tarkoittaa hieman yli 20 minuuttia aikaa per asiakas/yö. Tämä tarkoittaa, että jokaista asiakasta on mahdollisuus valvoa noin 2 minuuttia tunnissa. Todellisuudessa tämäkään ei toteudu, jos osastolla on esimerkiksi juurikin saattohoidettavia tai jos levoton muistisairas ei nuku. Levottoman osastolla vaelteleva asukas saattaa hyvinkin viedä hoitajan aikaa useamman hoidettavan edestä. Jos saatat yhtä ihmistä uudelleen ja uudelleen vuoteeseen, jopa alle puolentunnin välein, on se kaikki muilta hoidettavilta pois.
Myös esimerkiksi kahden hoitajan apua vaativien asiakkaiden hoito päivävuoroissa sitoo kaksi hoitajaa yhtä aikaa pois muun osaston valvonnasta. Samoin ihan normaali tilanne aamu- tai iltatoimia tehdessä on, että osaston kaikki hoitajat ovat yhtä aikaa varattuna tahoillaan ja näin ollen moni asukas tämän ajan vailla valvontaa. Jos esimerkiksi kaksi hoitajaa työskentelee vuorossa hoitaen 13 asukkaan osastoa, eivät he voi toimia vuorotellen vaan heidän on pakostakin oltava yhtä aikaa tekemässä työtä asukkaan huoneessa, wc:ssä, suihkussa tai muuten poissa osaston yleisestä valvonnasta.
Toivoisin todellakin jokaisen ihmisen ymmärtävän nämä realiteetit. Kyllä, hoitoalalla asiakkaat saattavat päästä kaatumaan, putoamaan tai satuttamaan toisiaan. Se ei ole hoitajan ammattitaidottomuutta, välinpitämättömyyttä tai laiskuutta. Useimmiten se on valitettava seuraus siitä, ettemme voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa, emmekä yhdessä paikassa koko ajan.
Kirjoittaja on 39-v lähihoitaja ja SuPerin ammattiosaston puheenjohtaja.