Runon Iila

Aika Säälittävä Runo..mutta melkein kuulen jo taas tuulen.

Pehmeästi raikas Samalla paikalla,sama henkilö.Unelmoi.Hänen unelmansa toteutui.Hänen unelmansa murskaantui. Aika on eri ja muuttunutt,niin kuin aiemminkin.Aika on erija erilainen kuin aiemmin. Aika on nyt tähän kohtaan juuttunut. Aika on myös huomenna.Ja on se myös eilen.”Älä kirjoita siihen sanaa pimeä!”Hän huutaa ääneti niin lujaa.Yliyliyliylihuomenna ei enää niinkään.Tai voi se ollakin, hän tietää. Niin kuin olivat haukan […]