Laiva teemainen hattu

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Aloitan blogimerkintäni kirjoittamalla rakastamastani muodista.

Ja heti perään fiktiivinen tarina: Muotisuunnittelija.

Tämän jälkeen kerron, että olen kirjoittanut tarinan Aurasta. En kerro tarinaa. En toista itseäni. Vaan totean, että tarina löytyy, kun luet blogiani runouden pidemmälle.

Kun yksi tarina päättyy… se päättyy… Ei ole jatko sarjaa. Näin ollen, pääset uutenakin blogini runouden lukijana kärryille teksteistäni.

Sokerina pohjalla tarina kesälomasta. Mihin tarinan henkilö suuntaakaan kesälomallaan. Se selviää, vain tämän blogimerkintäni lukemalla. Toukokuuhan on jo kesäloma kuukausi.

Eräällä juontajalla oli laivateemainen hattu. Samoin laulajattarella… oli samalla teemalla erilainen hattu.

Tältä tämä runoilijatar näyttäisi laivahattu kutreillaan.

Seuraan muotia. Rakastan muotia.

Muoti toistaa itseään.

Muodissa keväällä ja kesällä 2026

Yhä useammat brändit panostavat ekologisiin materiaaleihin ja vastuullisuuteen.

Vahvat värit ja rohkeat kuviot voivat olla suosittuja.

Luontoaiheiset kuosit ovat in.

Mukavuus ja rentous pysyvät mahdollisesti trendikkäinä, ja suurikokoiset vaatteet, kuten paidat ja housut, voivat olla suosiossa.

Kerrospukeutuminen.

Sporttisuus.

Olen kirjoittanut runoutta niin meren pinnan yläpuolelta kuin alapuoleltakin.

Runoni LAIVA löytyy runokirjastani.

Sukeltakaas runouteni sädehtivään maailmaan.

On siis fiktiivisen tarinan aika.

Ja tarina alkaa

MUOTISUUNNITTELIJA on tarina nimeltään

Almanakka.

Kevät 2019 (tarinan ajankohta on siis 2019… Tarinat ovat siitä suloisia, että ne voivat olla, eilen, huomenna tai tänään).

Maanantai: työ klo 8-16, elokuviin klo 20.
Tiistai: Kampaaja klo 12. Työt klo 15-23.
Keskiviikko: Työt klo 6-15, tennis klo 17.
Torstai: Työt klo 8-16. Klo 17.30 kuntosali
Perjantai: Klo 16 muotinäytös. Työt klo 21-06
Perjantai: Työt klo 8-16. Tuttavan polttarit klo 21.
Lauantai: Lento lähtee klo 8.15 ja on illalla perillä klo 20.
Sunnuntai: Kokous klo 13.

Näin on muotisuunnittelija suunnitellut viikkonsa, hän elelee aivan kalenterin orjana. Ilman sitä hän ei muistaisi mitään, hän tietää millainen hänen elämänsä on ensi viikolla. Ensi jouluna, uutena vuotena, jopa juhannuksena.

Muodin historia on äärimmäisen mielenkiintoinen, ja muotisuunnittelija on perillä muodin historiasta.

Historiassa pukeutumalla suojauduttiin kylmyyttä, sadetta ja kuumuutta vastaan. Muoti on aina kiehtonut muotisuunnittelija miestä. Hänellä kiikkuu isot vihreät silmälasit nokallaan ja puku on samaan sävyyn, kenkiä myöten. Ja puku, muotiluomus tietenkin. Hänen itsensä suunnittelema.

Hänellä on vaateliike. Moderni putiikki. Iso akvaario värikkäine kaloineen muotiluomuksiin puettujen henkareiden keskellä.
Milloin pitkä hame on muodissa, milloin polvihousut.

Hän on täysin perillä siitä, mitkä ovat historiassa vaikuttaneet muotiin.

Puheensorina jatkuu kauan, ja suu vaahdoten hän paasaa muodin historiaa, putiikkiin eksyneelle ladylle, joka kysäisi häneltä muodista.
Muodin historian kerrottuaan hän kertoo mitä on muodissa parhaillaan.

Hänellä on omaperäinen tyyli. Ja loistava maku. Hän tekee rohkeita asu valintoja ja myös hillittyjä muotiluomuksia. Jokaiselle on jotakin.
Lahkeet ovat leveät housuissa, sitten kapeat, ollakseen jälleen leveät, muoti toistaa itseään.

Hän selailee almanakkaansa. On maanantai.
Maanantai: työ klo 8-16, elokuviin klo 20.
Tiistai: Kampaaja klo 12. Työt klo 15-23.
Keskiviikko: Työt klo 6-15, tennis klo 17.
Torstai: Työt klo 8-16. Klo 17.30 kuntosali
Perjantai: Klo 16 muotinäytös. Työt klo 21-06
Perjantai: Työt klo 8-16. Tuttavan polttarit klo 21.
Lauantai: Lento lähtee klo 8.15 ja on illalla perillä klo 20.
Sunnuntai: Kokous klo 13.

Elokuviin lähtiessään rattijuoppo ajaa hänen ylitseen. Hän loukkaantuu pahoin. Joutuu sairaalaan, koko almanakka menee uusiksi juhannukseen asti.

Enää hän ei suunnittele elämäänsä mitä pitää tehdä sekunnilleen milloinkin.

Mitä tuo huominen, ken tietää…

Tiistai: Kampaaja klo 12. Työt klo 15-23. Ei mennyt huominen näin, ei…

Almanakka on hyvä omistaa, almanakastaan hän ei luovu. Mutta elämän suunnittelusta sekunnilleen, almanakan orjuuttamisesta hän luopuu.

Hän paranee hitaasti. Jalassa ja käsissä on rautaa. Mutta hän paranee.

Sen pituinen se

Tarinan opetus oli: Mitä tuo huominen, ken tietää

Lukaises blogiani pidemmälle.

Olen kirjoittanut toisen tarinan teemalla pahan puhuminen.

en jaksa suoltaa negatiivista, Aura vastaa tarinassani puhelimessa tädilleen, äitinsä siskolle, kun täti haukkuu tenniskaverinsa. Samaan syssyyn hän haukkuu naapurinsa, ex miehensä. Jopa lähikaupan kassa saa kuulla kunniansa.

Muotiluomukset, ne hän haukkuu, meikittömänä, navetta vaatteissaan.

Ja missit ovat rumia. Tietenkin. He ovat kymmenen kertaa kauniimpia, kuin täti.

Kaiken ollessa paskaa.

Hän on mahdoton puhumaan pahaa. Onko hän, täti, kenestäkään sanonut mitään kaunista, kenties ei.

Aura on henkilö tarinassani, joka arvostaa rauhoittumista ja kotoilua.

Hänen täydellinen sunnuntainsa alkaa hitaasti, ilman herätyskelloa, nauttien myöhäisestä aamusta kiireettömästi.

Hänen lempiruokiinsa kuuluu mehevä uunilohi.

Iltapäivällä tai illalla Aura uppoutuu mielellään saippuasarjojen maailmaan. Nauttien vihreää teetänsä.

Aura on luonteeltaan nautiskelija, joka lataa akkujansa olemalla kotona ja vaalimalla omia rentouttavia rutiinejaan.

Tarinan opetus oli seuraavanlainen:

Jaak. 3:4-5

” Jos panemme suitset hevosen suuhun, me saamme sen tottelemaan itseämme ja voimme ohjata koko hevosta. Entä laivat: vaikka ne ovat isoja ja rajut tuulet heittelevät niitä, pienen pieni peräsin ohjaa laivan minne peränpitäjä haluaa. Samoin kieli on pieni jäsen, mutta se voi kerskua suurilla asioilla. Pieni tuli sytyttää palamaan suuren metsän! Ja kielikin on tuli; meidän jäsentemme joukossa se on vääryyden maailma. Se saastuttaa koko ruumiin ja sytyttää tuleen elämän pyörän, itse liekehtien helvetin tulta.

Kaikki eläimet voi ihminen kesyttää ja onkin kesyttänyt, nelijalkaiset, linnut, matelijat ja meren eläimet, mutta kieltä ei yksikään ihminen pysty kesyttämään. Se on hillitön ja paha, täynnä tappavaa myrkkyä…”

Pitäkääs siis kielenne kurissa.

Etenkin tarinan Auran täti voisi näin tehdä.

Miten käy Auran (tarinassani)… Se selviää vain blogiani pidemmälle lukemalla.

Pahan puhuminen voi olla jopa vain tapa. Haukkua kaikki mikä liikkuu lyttyyn.

– En jaksa suoltaa nyt negatiivista puhetta…

Vastaus… on oiva vastaus, kun sinulle haukutaan jotain.

Ei kaikki ihmiset pahoja ole, suurin osa on. Ei siis lausuta faktoja ilmaan ihmisen pahuudesta, vaan puhutaan vain pahaa.

Tästä kirjoitan tarinassani.

Lukaises blogiani runouden pidemmälle. Voit lukaista tarinan.

Tunnelmallista lukumatkaa.

Olet fiktiivisessä runo blogissa, joka keskittyy elämän kauniisiin asioihin, tunteisiin ja tarinoihin.

Runoja, fiktiivisiä minitarinoita, kera huikeine tarinan opetuksineen… ja vaikkapas pohdintoja arjesta.

Tyyli on tunnelmoiva ja keskittyy kaikkeen kauniiseen, kuten elämän pieniin iloihin.

Suuria tunteita ja joskus myös ”pimeän harmaiden” ajatusten karkottamista.

Kun pöytälaatikot pursusivat runoutta, päätin laittaa runot kansien väliin.

En tahdo kätkeä sisimpääni rohkaisun kauniita sanoja.

Blogi runouden tarjoaa upeille lukijoilleen viipyilevää tunnelmaa ja runouden suloisia säveliä.

Kesäloma häämöttää jo nurkan takana monilla.

Itse asiassa toukokuu on jo kesäloma kuukausi.

Joten tämän päivän tarinassani vietetään kesälomaa. Toukokuussa.

Runous… lyriikka…

Lyriikka on saanut nimensä kreikkalaisesta lyyra-soittimesta, jolla runoilija säesti esitystään. Antiikin Kreikassa runous jaettiin kolmeen pääosaan: lyyrisen runouden lisäksi oli eeppinen eli kertova runous ja draamallinen eli näytelmärunous. Lyriikan lajeja olivat Kreikassa jambi ja elegia eli valituslaulu. Varsinaisen lyriikan alalajeja olivat soololyriikka ja kuorolyriikka…

Näin muinoin…

Nykyisin yleensä loppusoinnut tekevät runon… riimit…

Aiheesta voisi kirjoittaa pitkästikin… lyhyesti tänään…

Olen tarinan kertoja. On siis fiktiivisen tarinan aika.

Tarina on nimeltään KAALIA

Tarinan henkilö: Ainikki

Ja fiktiivinen tarina alkaa…

Kaipasin irtiottoa arjesta, ja minulla ja miehelläni on loma.

Löydyin hylätyn majatalon rappusilta, pahvilaatikosta, joten en totta vie ole sukuihminen, tiedän sukuni, ilman tätä tietoa lie mahdoton elää. Pitbull löysi minut, tämän jälkeen olen pittbulleja rakastanut. Emme ole suvun kanssa tekemissä, saati läheisiä.

Miehelläni on kreikkalaiset sukujuuret. Joten suku ihminen. Läheinen ja rakas suku.

Kreikkalaiset ovat tunnettuja sukurakkaudestaan.

Olen nuorekas nelikymppinen daami. Onnellisesti naimisissa, laborantti ammatiltani.

Ja kaipaisin irtiottoa arjesta, kuin juuri kerroinkin…

Ja niin Puolaan suuntasimme.

Puola… Keski-Euroopan itäosassa …Itämeren etelärannalla. Pääkaupunki, Varsova.

38 miljoonaa asukasta. Tasankoa. Tiheää metsikköä, viljelyä, koivuja, leppiä, vaahteroita, tuomia, pähkinäpensaita, lehmuksia, jalavoita, haapaa ja pyökki.

Mänty ja kuusi. Näitä Puolan maisemat tarjoavat.

Aarnio metsässä elää visenttejä ja villihevosia.

Ja niin lensimme toukokuussa, kesälomallani… Puolaan.

ENSIMMÄINEN LOMAPÄIVÄ

Saavuimme monipuoliseen matkakohteeseen Euroopan sydämessä. Puolaan.

Lento oli lyhyt ja matka edullinen. Hotelli oli viihtyisä.

Panostan hotelleihin.

En asu vuokralla, vaan omistusasunnossa, olen sisustusihminen. Harmaan sävyillä sisustanut.

Panostan asumiseen, viihtyisyyteen, kodikkuuteen.

En tykkää asua muiden nurkissa vuokralla, kerran vuokrasin murjun, hirviö vuokranantajineen. Tästä opin, että panostan laatuun. Oli todella kuluttavaa. Kävin pari kertaa terapiassa, tämän johdosta.

Mitä enemmän hotellissa on tähtiä, sen parempi.

Hotelli oli viihtyisä. Ja täytti odotukseni. Olin helpottunut.

Nakkasimme kassit hotelliin ja lähdimme ravintolaan.

Pärjäsimme englannilla, Puolan kielen unohdimme saman tien. Jo aakkoset menevät seuraavanlaisesti.

a, ą, b, c, ć, d, e, ę, f, g, h, i, j, k, l, ł, m, n, ń, o, ó, p, r, s, ś, t, u, w, y, z, ź

Siis , ź…

Päädyimme maitobaariin, siellä haetaan sapuskat itse tiskiltä.

Maitopohjaisia tuotteita, nimensä mukaan.

Ruoka on perinteistä ja yksinkertaista puolalaista ruokaa.

Palasimme hotellille, oli jo ilta ja nukkumaan.

TOINEN LOMAPÄIVÄ

Varsova on Puolan pääkaupunki.

Värikäs Varsova on myös miljoonakaupunki. Ja vietämme minilomamme juuri tässä kyseisessä miljoona kaupungissa.

Matkustimme parhaalla ajankohdalla, keväällä, joten sää oli miellyttävän lämmin.

Ja toisena päivänä suuntasimme museoon.

KOLMAS LOMAPÄIVÄ

Nukuimme pitkään.

Ja kolmas päivä meni shoppaillen, hinta taso on suht koht alhainen. Kenkiä, käsitöitä ja vaatteita.

Kauppakeskuksia. Jo kauppakeskus rakennuksena, oli jo nähtävyys itsessään. Mutkikkailla kaduilla oli ihania pikku putiikkeja.

Puolan valuutta on zloty … tarkoittaa alun perin kultarahaa. Yhdellä eurolla saa reilut neljä zlotya.

Noin suunnilleen.

NELJÄS PÄIVÄ

Suuntasimme yöelämään. Vilkas yöelämä. Kävimme hiilikellarissa restauroidussa yökerhossa, ja viihdyimme pitkälle aamu yöhön. Zubrówka – maustettua vodkaa, jota nautitaan tavallisesti omenamehun kanssa… nautimme. Hauskaa oli.

VIIDES LOMAPÄIVÄ

Meni hotellilla rentoutuen ja nukkuen. Piipahdimme idyllisessä kahvilassa. Kahvilassa kinastelimme mieheni kanssa. Riidan aihe oli minun suvuttomuus, ja mieheni suku, kuinkas muutenkaan.

KUUDES PÄIVÄ

Olen ruoan ja juoman ystävä. Joten kuudentena päivänä söimme hyvin. Sovimme riitamme lounaalla.

Maukkaita keittoja, keitinpiirakoita, kaaliruokia, pihvejä. Lihaa, kasviksia, kaalia, perunaa, kaalia, juureksia ja kaalia. Näitä löytyi menusta.

Ja kaalia. Ja lisää kaalia. Näitä tarjosi menu.

Hapanruiskeitto, joka nautitaan yhdessä keitetyn kananmunan ja valkoisen makkaran kanssa kun taas…

Pierogit ovat täytettyjä taikinanyyttejä.

Menusta löytyi myös punaviinissä haudutettu hapankaali-kaali-lihapata, lisää kaalia, mitenkäs muutenkaan…

Sekä porsaanleike perunoilla ja salaatilla.

Puolalainen pikaruoka, patonginpuolikas… sienillä ja juustolla sekä majoneesilla ja ketsupilla.

Päädyin menua lueskeltuani nauttimaan punaviinissä haudutettua hapankaali-kaali-lihapataa.

Suussa sulavaa, herkullista.

SEITSEMÄS LOMAPÄIVÄ

Ja seitsemäntenä päivänä suuntasimme kotia kohti.

Puolaan matkustaminen on Suomesta käsin paitsi helppoa, myös edullista.

Suora lento Helsingistä Varsovaan. Noin tunti 40 minuuttia.

Ja mitä matkasta jäi mieleen: kaali.

Sen pituinen se

Loppusanat tarinaan

Ja vielä on kesälomaa jäljellä Ainikilla.

Hän suuntaa kesälomallaan Savoon. Lupsakkaan Kuopivoon.

Ihan perussanoista kannattaa aloittaa Savon opiskelu…

suomi savo

Kyllä Jo tokkiisa!

Ei Ee…

Ravintolassa on syytä osata sanoa savolaisittain…

Saisinko teelusikan? Viskooppa melekutin!

Haluaisin kalakukon! Ottasin yhen kalakukon!

Puhutteko suomea? Huastellaanko sitä suomee?

Olipa kerran kesäloma…

Annikki, 43, laborantti… viettää kesälomaa.

Hän lähettää postikortteja kesälomareissusta naapurilleen.

Hän reissaa suloista tuhansien järvien maata, Suomea ristiin rastiin.

Ensimmäisen kortin naapuri saa Pallinsaarelta (Utajärvi)…

toisen postikortin naapuri saa Pallivahasta (Turku)…

Kortti kolahtaa postiluukkuun myös Hevonperseestä (Kuopio)

Annikki piipahti myös Mulkkusissa (Vesilahti)… sieltä hän jatkaa kesälomareissuaan…

Tissiin (Punkaharjulle)… Kesälomallaan hän piipahtaa myös Perssilmänlammilla (Kuhmo)…

Sieltä hän jatkaa matkaansa Tussusaareen (Orivesi)…

Kesäloma on mukava ja sää suosii. Hän ajelee ristiin rastiin Suomea reissaten…

Aurinko paistaa kauniisti ja linnut laulavat suloisessa suvessa.

Tietenkin hän muistaa postittaa naapurilleen kortin Peräpukamasta (Nurmes)…

Kuin Kusipäästä (Sodankylä).

Ämmänperseen (Lohja) kautta ja Kulliluotoon (Heinola) kesälomareissu jatkuu.

Postikortti kolahtaa myös paikoista: Alahoro (Asikkala)… Ala-Mulkku (Vaala)…

Helvetti (Kuopio)… Homeperseensuo (Hamina)… Hätäpaskanlähde (Isokyrö)…

Hörhä (Lieksa) ja Juostenpaskattu (Ylöjärvi).

Sen pituinen se.

Hah hah ha ha 😀

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin

Muoti Runot, novellit ja kirjoittaminen

Millainen nainen löytyy fiktiivisten tarinoiden ja runojen takaa?

10.5.2026

+9

Aurinko nousee 4.10

Aurinko laskee 22.19

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Suurenmoista, että löysit blogiini. Runouden sävelin.

Huomenta… joku on juuri herännyt, hei sinulle. Toinen popsii marmeladi leipää aamiaiskahvin kera, huomenta huomenta. Kolmas, 3. on tullut juuri töistä, hei vain. Olitpa sitten astunut mistä tahansa blogiini Runouden sävelin. Olet aloittanut päiväsi huikealla tavalla. Runoudella.

Te lukijat olette sukellelleet Mauritiuksen turkoosissa meressä. Olette piipahtaneet Goalla. Astelleet sata vuotiaalla silta vanhuksella. Miksi. Siksi. Että olette lukeneet blogiani runouden. Olette sukeltaneet tarinoihini. Tarinassani Tik tak tik tak suunnataan Goalle. Teemana on aika tarinassani. Tarinan voit lukaista blogiani runouden eteenpäin lukemalla.

OLET VALINNUT LÄHES TÄYDELLISEN TAVAN VIETTÄÄ AIKAA. JA SE ON LUKEMINEN.

Runouden sulo siivin edetään blogissani.

Lämpimästi tervetuloa upeat…niin uudet ja kuin vanhat lukijani… blogiini Runouden sävelin.

Runouttani ja fiktiivisiä tarinoitani lukiessa, ei voi tutustua minuun. Runoilijattareen. Sillä kirjoitus tyyli on puhdas fiktio. Mutta eihän se olekaan runouden tarkoitus – runoilijattareen tutustuminen – runouden tarkoitus on tuoda rakkaudettomaan maailmaan lisää rakkautta.

Millainen nainen, löytyy siis fiktiivisen runouden takaa. Tällainen.

Laitetaas info tähän runojen ja tarinoiden lomaan…

Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä kirjoittelemalla… fiktiivisiä tarinoita, kera huikeiden tarinan opetuksien… blogissaan runouden. Runouden sulo soinnuin edetään blogissani..

Olen siis runoilijatar Virpi … Pohojois-Pohojanmaalta… Helsingistä lakeuksille saapunut ja juurtunut.

Kenties olen enemmän Pohjois-Pohjanmaalainen, kuin Pohojaalaaset ite, äärimmäisen kaunista seutua. Tasaista. Talvisin saa suksia työntää sauvoilla liikkeelle alamäessä, niin tasaista 🙂 Tänne heitin ankkurin, liimaannuin ja juurruin.

Runo Pohjois-Pohojanmaasta. Ja kaunis runo menee näin, olkaas hyvä.

VEDEN ÄÄRELLÄ, MEREN ÄÄRELLÄ

meri, joet, vedet, tuulet

hymyilevät huulet

veden äärellä

meren äärellä

meri

joet

vedet

tuulet

hymyilevät huulet

veden äärellä

meren äärellä

merituulen puhaltaessa kasvoihisi

tuulen kietoutuessa

humina puiden latvustoon

pohjoisen valo

kupliva kaupunkilaisuus

maaseudun ympäröimänä

totaalinen hiljaisuus

puhdas luonto

veden äärellä

meren äärellä

saaristoa

laivoja

sädehtivän kaunis luonto

aarnimetsät

rauhaa ja hiljaisuutta

retkeilyreitit maisemineen

kevät kesä

syksy talvi

yöstä päivään

merta

mannerta

maaseudun rauhasta

kaupungin sykkeeseen

historian havinasta

moderniin nykyaikaan

vihreät metsät

kirkkaat vedet

vehreät puut

saaristo

meri

joet

vedet

tuulet

hymyilevät

huulet

veden äärellä

meren äärellä

Pidän Pohojalaisesta luonteesta. Ja kauniista merestä. Luonnosta. Ja rauhallisuudesta.

Ja millainen on Pohojalainen luonne. Tällainen…

Pohojaaalaaset ovat tarmokkaita, urhoollisia, tulisia.

He ovat taitavia käsitöissä.

Pohojalaisia pidetään usein suorasukaisina ja rehellisinä.

Hän tietää, miten asiat ovat. Muilla on mielipiteitä, pohjalaisella tietoa.

Pohojalaasella on terve itsetunto.

Pohjalainen on rehti ja suorapuheinen.

Jos tuttava hankkii uuden auton. Pohojalaanen ostaa hienomman.

Moon täs. Pohojalaanen kääntää heikkoudet voitoksi Ote runostani ”herkkyytesi on voimasi.”

Periksi ei anneta. Kun pohjalainen puhuu, hän puhuu asiaa. Hyvää yritetähän, mutta priimaa pakkaa tulemahan.

Mikäs ny o, ku ei aharista.

Hän kokeilee juuri sitä, mitä muut eivät – eikä mieti, mitä muut hänestä ajattelevat. Hän tanssii, vaikka kansantansseja, mitä muut eivät.

Komiat pärjää aina!

Tällainen on pohojalaanen. Luonne.

Luonnostaan ylpeä kaupunki, mamsellipuku, tarinoita, meri, viehättävä silta… Näistä on Pohjois-Pohojanmaa tehty.

Täällä meillä päin… Pohojois-Pohojanmaaalla… On mamsellipuku. Mamsellipuku ei siis ole kansallispuku, joten sen tekemiseen ja käyttöön ei tarvitse soveltaa niin tiukkoja sääntöjä kuin kansallispuvun kohdalla. Kansallispukuhan on juhliin nappivalinta. Sillä se on asukriitikoilta vapaa.

Juhlavammassa puvussa on hameen lisäksi pitkähihainen jakku, jota voi somistaa erilaisilla kauluksilla ja hihansuupitseillä. Arkisemmassa asussa on hame, paita, liivi ja esiliina.

Mamselli- ja herrainpukuja voi käyttää juhlatilanteissa. Puvun voi ommella itse tai teettää ompelijalla. Ristiäisissä, häissä… Syntymäpäivillä. Äitienpäivänä. Tänään on äitien päivä. Hyvää äitienpäivää kaikille äideille.

Viihdy runouden ja tarinoiden parissa. Blogissani runouden.

Toteutin haaveeni pitkään runoja pöytälaatikkoon raapusteltuani, ja laiton runot kansien väliin.

Rakastan tuhansien järvien maan järviä, metsiä, kaunista luontoa, mutta myös kaupungin tapahtumakalentereita. Kaupungin vilskettä ja vilinää.

Nautin arjesta, piipahdan kirjastossa, rakastan lukemista. Että thai sapuskaa…

Olen mukavuuden haluinen.

Pidän myös vanhasta, hyväksi havaitusta.

Rakastan myös uusia tuulia. Ja olen avoin, uusille tuulille.

Etsityin ja kaivatuin runo lie onnittelu runo… vaikkapas syntymäpäivä korttiin. Myös tämän runon tarjoaa uuni tuore runokirjani… Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä.

Minulta käy näppärästi niin kutominen kuin pullan letityskin. Anna minulle lankasotku, taion siitä jotain häikäisevää. Olen todellinen lankakerien prinsessa. Teen tekstiilitaidetta, ja vaatimattomampiakin käsitöitä. Tekemääni tekstiilitaidetta on ollut yhteistaidenäyttelyssä.

Kirjoittaminen on mukavaa ja sanottavaa riittää.

Kun yhden tarinan saa pisteeseen, kutsuu jo pari uutta tarinaa tarttumaan sulkakynään.

Runoissani on edustettuna koko elämän tunteiden kirjo, kaikki värisävyt, iloisen keltainen, harmaa, synkän musta,

violettia poisjättämättä,

punaista unohtamatta.

Aitoja hetkiä ja tunteita, tarjoavat tarinat.

Jostain runosta pidät, jostain et, jotain et jaksa lukea loppuun ja kenties jokin runo on sädehtivä mielestäsi 🙂

Tarjolla inspiroivaa arjen kauneutta kera lomien, että matkojen.

Muutama tarinani tarjoaa lukijalle nojatuolimatkailua.

Rakastan tuttua ja turvallista, harmoniaa.

Maailma muuttuu, me muutumme, kuuluu yhden fiktiivisen tarinani opetus. Näinhän se on. Onko mitään muuta pysyvää, kuin muutos?

Jos hion, muovailen, askartelen ja viilaan sekä nikkaroin, että punon sanat, teen loistavaa runoutta.

Runouteni skaala on laaja, olen raapustellut runon mm. cappuccino-kahvikupistakin, mutta rakkaus, romanttinen sellainen lie yleisin runouden aihe, rakkaudestahan elokuvat kuvaavat, kirjat kirjoittavat, runot runoilevat ja taide kertoo.

Olen raapustellut FIKTIIVISEN runoni … niin merenneitona, kuin laivan hyljättynä hylkynä… kuin kotkanakin.

Olen ripotellut nonparelleja pluskvamperfektien päälle, olen kuorruttanut verbejä, olen viilaillut, punonut sekä letittänyt adjektiiveja. Olen kirjoittanut asiatekstiä, että riimejä… olen maustanut tulisin maustein sanakeitoksen, toisin sanoen monen moista kirjoitustyyliä.

Olet valinnut lähes täydellisen tavan viettää aikaa ja se on lukeminen.

Tunnelmallisia lukuhetkiä toivotan runouteni parissa.

Sukeltakaas siis runojeni maailmaan 🙂

Uusin runoteokseni on …

Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä

Tätä edellinen kirjani on nimeltään

KEVÄISTEN KIRSIKKAPUIDEN SÄDEHTIESSÄ KAUNEUDESSAAN

Kirjassa tarjolla tarinoita, huikeine tarinan opetuksineen, kera runouden sävelten.

Tätä edellinen runokirja on nimeltään

ONNELLINEN, LASINEN MERI, KRISTALLISEN NÄKÖINEN

Se on kaunis runoteos.

Suurenmoista runoutta mm. meren ulapasta aaltoineen.

Runoutta niin meren pinnan yläpuolelta kuin alapuolelta, runoja värikkäistä koralliriutoista ja meren kuohuista.

Sukeltakaas runoteokseen Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen.

Tätä edellinen runoteokseni on

LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA

Purjehdi runouden sädehtivään maailmaan.

Maistiainen runokirjastani Lumihiutaleinen orkidea:

runo

TAVOITTEENNE

tavoitteenne

päämääränne

pyrkikää hyvään

maiseman lumo

lumous säteilee

aitoa tunnelmaa

kapeat kujat kutsuvat

tutkimus retkille

nauttien merinäköaloista

ainutlaatuinen

unohtumaton

elämys

pyrkikää hyvään

Tätä edellinen runokirja on nimeltään

AAMUKASTEINEN LUMPEENLEHDEN LUMO

Kirja on puolestaan sädehtivää runoutta sisältävä kaunis kirja.

Olen raapustellut myös lyhyen tekstin karavaanailusta kertovaan kirjaan, ja Pohjanmaasta kertovaan kirjaan että matkailukirjaan.

ILOISIA UUTISIA: Voitin pienen kirjoituskilpailun (teemana matkailu).

Olen raapusteltu myös kirjan… Ja elämän tarkoitus on.

Ja laajentanut skaalaani mm. laulun sanoihin.

Ja runoni on myös Rakkausrunot ry:n, 20-vuotisen taipaleen juhlakirja; Kuohuva koski kirjassa.

Työhistoriaa minulta löytyy mm. kaupasta, kahvilasta, urheiluhallista ja kudonnan ohjaajana jne… jne… Olen nuorena poiminut jopa mansikoita. Mikä oli oikein mukavaa, yllätys yllätys.

Parhaillaan olen matkalla pääsykokeisiin… (verkko opinnot)… Jos innostunut oppimisesta ja opiskelusta… lopetan opinnot vasta sata vuotiaana. Korkeimpaan mahdolliseen koulutukseen. Tämä jää nähtäväksi. Innostunkos?

Paino sanalla JOS.

Mittariin kilahtaa viisi ja nolla, pian. Kesällä.

Viiteenkymmeneen kuuluu mm. itsensä kehittäminen. Ja sitähän opiskelu on.

Aivojen teroittelua.

Viiteen ja nollaan kuuluu myös viidenkympin villitys. Moni ostaa veneen tai hyppää benjii hypyn. Näille totean kauniisti, ei kiitos.

Pidän iästäni. En ole enää nuori, mutten vanhakaan.

Nuoruudesta parasta on se, että se on takana päin.

Paras ystävättäreni Super man viitassaan.

Tänään blogissani runouden, esittelen parhaimmat ystävättäreni. Liinun ja Camomilla Bella Auroran, tuttavallisesti Bellan.

Iki ihana Liinu kissani näki päivän valon 16. kesäkuuta. Yksitoista, 11, vuotta sitten.

Suloinen pienokainen löysi tiensä meille luovutus iässä.

Ruskean harmaa pienikokoinen kissanpentu valloitti kaikki.

Hänestä tuli paras ystävättäreni.

Sanomattakin selvää, että kissa on ihmisen paras ystävä.

Liinulla on kissa kaveri.

Kolme, 3, vuotta sitten taloon saapunut harmaa, tyttö kissa kaunotar.

Nimeltään Camomilla Bella Aurora, tuttavallisesti Bella.

Liinu otti Bellan vastaan todella hyvin. Astuihan Bella hänen reviirilleen.

Bella on eloisa ja vilkas.

Liinu puolestaan rauhallinen, kissa vanhus jo.

Lähinnä nukkuu ja syö, kuin Karvinen konsanaan.

Liinulla on vilja allergia. Joten hän popsii vain viljatonta kissan ruokaa.

Sisäkissa. Ei ulkoile, vapaana.

Lempivärini on tumman harmaa. Sopii sisustuksen väriin kissat 🙂 .

Tunnettuja kissoja on monia.

Juuri mainitsemani Karvinen… Oi … lasagnea rakastava Karvinen… Saapasjalka kissa… Tom (ja Jerry)… jne… kissoja…

Kissa on paitsi kultakimpale ja aarre… se on myös terveydelle hyväksi… Miksi … minäpäs kerron…

Tutkijoiden mukaan kissan omistajille on 40 prosenttia pienempi riski kuolla sydänkohtaukseen, kun heitä verrattiin ihmisiin joilla ei ole koskaan ollut omaa kissaa.

Useiden tutkimusten mukaan lemmikin omistaminen, pienentää stressiä.

Sekä kissojen kanssa oleskelun on myös osoitettu laskevan verenpainetta.

Sananen kissan historiaa.

Kun ihminen oppi viljelemään maata ja varastoimaan viljaa historian havinassa. Silloin hiiret ja muut tuhoeläimet kiinnostuivat ihmisen ruokavarastoista. Kissat olivat tärkeitä… äärimmäisen tärkeitä…

Nykyisten Israelin ja Jordanian alueelta on löydetty kalliomaalauksia ja patsaita, jotka esittävät kissamaisia eläimiä.

Parhaat tiedot ihmisen ja kissan ystävyyden alkamisesta ovat löytyneet Kyprokselta. Koska Kypros on saari, sinne päätyneet kissat olivat varmasti ihmisen tarkoituksella tuomia.

Kissat kesyyntyivät hyötyeläimistä lemmikeiksi hitaassa prosessissa vuosituhansien aikana.

Muinaisessa Egyptissä, kissalla oli korkea asema. Äärimmäisen korkea asema.

Kreikassa ja Italiassa kesykissat yleistyivät noin 2400 vuotta sitten, ja niitä alkoi esiintyä kreikkalaisissa maalauksissa, hautakivissä ja sanastossa.

Suomeen ensimmäiset kissat saapuivat luultavasti rautakauden lopulla noin vuosien 800 ja 1000 välillä.

Keskiajalla kissoja vainottiin. Oi voi… Voi että…

Kissojen maine alkoi parantua Euroopassa 1700-luvun puolivälissä. 1800-luvun lopulla kissat olivat jo suosittuja lemmikkejä.

Muutama vuosi sitten, siis 2017 … maailmassa arvioitiin olevan noin 600 miljoonaa kissaa. Paljonkohan luku on tänä päivänä?

Oletkos nähnyt huikean maalauksen Akseli Gallen-Kallela, Akka ja kissa, 1885?

Kissoja kuvattiin muinaisten egyptiläisten sekä antiikin kreikkalaisten, etruskien ja roomalaisten kuvataiteessa, keramiikassa ja hautamuistomerkeissä.

Kissoja alkoi näkyä kristillisissä maalauksissa vasta 1300–1400-luvulla.

Japanissa kissakuvat nousivat suosituiksi 1700-luvulla.

Länsimaissa kissat nousivat hyvin suosituksi kuva-aiheeksi 1800-luvulla, kun kissoja alkoi näkyä mainosjulisteissa, postikorteissa ja valokuvissa. 1900-luvulla kissoista tuli suosittuja elokuva- ja sarjakuvahahmoja

Ja tiesitkös mikä on netin katsotuimpia videoita? Joilla on lukuisia katsojia… LUKUISIA (itse asiassa valtavasti)… Tietenkin hauskat kissa videot…

Suosittelen…

Tämä kissanainen on tietenkin hauskojen kissavideoiden fani.

Kissat ovat paljon muutakin kuin suloisia kehrääjiä… Ne voivat olla todellisia sankareita, jotka pelastavat henkiä ja estävät onnettomuuksia. Suomen Kissaliitto myöntää vuosittain Sankarikissan arvonimen kissoille, jotka ovat toiminnallaan osoittaneet poikkeuksellista rohkeutta, huolenpitoa ja sankarillisuutta.

Lukaisin netistä parista sankari kissasta (joita en tunne). Jos kiinnostuit, löytyy googlaamalla sankari kissat.

Mauri

Rotu: cornish rex

Varoitti alhaisesta verensokerista

Pörri

Rotu: ragdoll

Varoitti tulipalosta

Nämä siis ovat hengen pelastajia. Aplodien paikka, vai kuinka? HURRAAA.

On rotukissoille kissanäyttelyitä.

Liinu on maatiais kissa.

Olen kirjoittanut fiktiivisen tarinan mistä löytyy, oi… niin suloinen kippura korvainen kissa. Tarinan voit lukaista, blogiani pidemmälle lukemalla.

Suomeen ensimmäinen curl tuotiin vuonna 2001.

Amerikan curlin tyypillisiä tuntomerkkejä ovat:

taaksepäin taipuvat korvat (siis kippura korvat).

silkkinen turkki

kehon tasapainoiset mittasuhteet.

Sfinx rotu kissa on puolestaan karvaton. Rotu sai alkunsa Kanadassa 1960-luvulla. Joidenkin mielestä rumin eläin, mitä maa päällään kantaa. Noo… meitä on tässä maailmassa moneen lähtöön, ikävä kyllä. Tämän runoilijattaren mielestä mitä suloisin otus.

Kun taas puolestaan valkoinen, pörröinen… angora kissa on monien mielestä, mitä suloisin. Myös tämän runoilijattaren mielestä.

Kissanäyttelyt sopivat erinomaisesti kaikille kissoista kiinnostuneille. Näyttelyissä käy yhtälailla kasvattajia kuin lemmikinomistajia, sekä tietysti yleisöä. Jokainen löytää näyttelyistä varmasti jotakin kiinnostavaa. Liinu ei ole näyttelykissa. Vaan minkä tittelin antaisin hänelle? Parhaan ystävättären tittelin. 

On lukuisia sanontoja kissoista:

Kissa pistoksissa” – levoton.

Kissa tippuu aina jaloilleen.”

Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa.” Vältellä pääasiaa, puhua asian vierestä tai jahkailla epämiellyttävän aiheen käsittelyä.

Nostaa kissa pöydälle.” Ottaa vaikea tai kiusallinen asia avoimesti puheeksi ja käsiteltäväksi.

Kuka kissan hännän nostaa, ellei kissa itse.” Itsekehu.

Kun kissa on poissa, hiiret tanssivat pöydällä.”

Veikö kissa kielesi?” Kysymys, jota käytetään, kun joku on odottamattoman hiljaa eikä sano mitään, vaikka hänen odotettaisiin puhuvan.

Hänellä on kissan päivät.” Hänellä on helppo, mukava ja huoleton elämä.

Kissanristiäiset.”

Ei kissa kiitoksella elä.” Aineellinen palkkio tai hyöty on tarpeen, pelkkä kiitos ei riitä.

Konstit on monet, sanoi akka, kun kissalla pöytää pyyhki.” Erilaisia tapoja ja keinoja on olemassa asian hoitamiseksi, joskus epätavallisiakin.

Kiireheel ei saa ku kissapoikii.”

Se kissaa kiittelöö, kel ei uo muuta elokasta.”

Mustan kissan paksut posket” Mustan kissan paksut posket on sanonta, joka kuvaa jotakin, mikä on yllättävää tai epätavallista. Tämä sanonta tarkoittaa siis jotain, mikä erottuu joukosta tai kiinnittää huomion. Se voi tarkoittaa myös, että jokin asia on erityisen huomionarvoinen tai mielenkiintoinen. Toisin sanoen, kun jokin on kuin mustan kissan paksut posket, se on jotain, mitä ei näe joka päivä ja mikä saa sinut huomaamaan sen.

Narraa kissaa, kissaal o pitkä häntä.”

Söisi kissakin kaloja, vaan ei kastais kynsiänsä.” Tämä sananlasku tarkoittaa, että joskus ihmiset haluavat jotakin mukavaa tai hyvää, mutta eivät halua tehdä työtä sen eteen.

Aika hiiren haukotella, kun on kissan kintahissa.” Tämä sanonta kuvaa tilannetta, jossa joku on jo joutunut vaikeuksiin tai ongelmiin ja yrittää silti olla huoleton tai rento, vaikka tosiasiassa tilanne on kriittinen tai vaarallinen.

Ei makaavan kissan suuhun hiiri tule.”

Kissoista sanontoja on valtavasti… valtavasti…

Vuurtaa ja vaani ku kissa hiirtä…”

Myös minä olen kirjoittanut kissateemaisen runon. Runoteoksessani Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen. Kaunis kissa aiheinen runoni. Siiamilaisesta kissasta. Kirjoitan runossani.

Kissa on ihmiskunnan yksi vanhimmista ja rakastetuimmista lemmikeistä.

Kansainvälinen kissapäivä, International Cat Day juhlitaan näiden upeiden karvaisten otusten takia, vuosittain 8. elokuuta.

Teemapäivä näkyy myös sosiaalisessa mediassa, kuinkas muutenkaan.

Kissa kännykällä 🙂

Cat… peliä voit pelata yhdessä kissasi kanssa.

että

Cat Toys

ja

Kitty’s Toys

Akvaario kalojen pyydystämisestä… ilmapallojen puhkomiseen.

Catch the Mouse

On puolestaan klassinen hiirenjahtauspeli.

Noin muutamia kissan pelejä mainitakseni.

Kissani pelaa kännykälläni… Otin valokuvan, ette muuten uskoisi… Näin moderniin nykyaikaan, 2026…

Game for Cats

Tämä on – jos yleistän – suosituimpia pelejä. Kissoille.

Kissoille suunnattuja tietokone- tai mobiilipelejä on monenlaisia, ja ne on suunniteltu stimuloimaan kissan saalistusviettiä… ja pitämään kissaa viihdytettynä näytöllä.

Esimerkkejä ovat pelit, joissa kissa jahtaa ruudulla vilistäviä esineitä, kuten hiiriä tai täpliä.

CAT ALONE: Suosittu sovellus, jossa kissa jahtaa ja pyydystää ruudulla liikkuvia esineitä. Sovellus sisältää useita vaiheita, ja siinä on jopa selfietila, jolla voi tallentaa kuvan kissan saalistushetkistä.

On myös terapeutin suunnittelema peli, jonka avulla voidaan harjoitella tunteita, käsitteitä, kuulomuistia ja kertomista.

Siis maksullisia pelejä.

Ja ilmaisia pelejä kissoille ja kissanpennuille! Pelejä mitkä ilahduttaa kissaasi ! Kissasi voi pelata sitä tassuillaan.

Ja mille pelille tämä runoilijatar kissoineen antaa täydet viisi tähteä.

* * * * *

Hiiri ruudulla. Tietenkin… Hiiri ruudulla (ilmainen peli).

Unohtamatta klassisia kissan leluja (palloja)…

Pois jättämättä lelu hiiriä jne…

Liinu, paras ystävättäreni, on tuonut valtavasti iloa elämääni.

Sisältöä.

Ja tunnen itseni tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Kissani tarvitsee minua, ruokakuppiaan täyttämään.

Monen moni kärsii tunteesta, ettei ole tärkeä. Ja tämä tunne syövyttää ihmisen.

Kissalle olet elintärkeä. Hän tarvitsee ruokakupin täyttäjää.

En pidä päiväkirjaa. Juttelen kissalleni kaiken.

Osoitan tasapuolisesti huomiota, niin Bellalle, kuin Liinullekin.

Bella noutaa pallon, kuin koira, sille palloa nakatessa.

Liinu ei.

Onnellisia vanhuus päiviä viettää Liinu katti, parhaillaan.

Bellalla on lempilelu. Sudenkorento kissanlelu. Jossa kulkunen. Kilisee.

Kissat näkevät hämärässä, tiesitkös tämän?

Kissoilla on loistava tapa viettää aikaa… Ainakin tämän prinsessa Ruususen unenlahjojen omistavan runoilijattaren mielestä. Nimittäin kissat nukkuvat yleensä 12–16 tuntia vuorokaudessa. Fiksua. Nukkuminen, mitä loistavin tapa viettää aikaa.

Kun koirat heiluttavat häntäänsä, he saattavat olla iloisia. Tämä ei kuitenkaan päde kissoihin! Kun kissa heiluttaa häntäänsä, se on hänen tapansa varoittaa sinua siitä, että ärsytät häntä.

Kissat tepastelevat… kuten kamelit ja kirahvit: he liikuttavat ensin kumpaakin oikeaa jalkaa ja sen jälkeen kumpaakin vasenta jalkaa. Muut eläimet eivät kävele tällä tavalla. Oletkos huomannut tämän, upea blogini runouden lukijani?

Kissat eivät maista makeaa.

Kissat voivat puhdistautua jopa kolmasosan hereillä oloajastaan. Siisti eläin. Todella siisti.

Ja hiekkalaatikolla käy kissat. Ei koskaan tuoksu pahalta. Kun hiekkalaatikkoa siivoaa tiuhaan. Molemmat kissat oppivat heti pennusta laatikolle. Ja mikä mukavinta. Ei tarvitse lähteä pakkaseen ulos värjöttelemään ja taluttamaan lemmikkiä, räntäsateen piiskatessa vasten kasvoihin. Hampaiden lyödessä loukkua. Jääpuikkojen roikkuessa korvista. Talvisin… Oi ei…

Jokaisen kissan nenän kuviointi on yhtä ainutlaatuinen kuin ihmisten sormenjäljet. Tai tiikerin raidat. Eikö tiikerin raidatkin ole uniikkeja.

Vanhin kirjattu kissa eli uskomattoman 38 vuoden ja 3 päivän ikäiseksi! Creme Puff, kyseinen kissa, eli pitkän ja onnellisen elämän, ja hänen omistaja oli Jake.

Tiesitkö, että Guinnessin ennätysten kirja on tunnustanut australialaisen Maine Coonin… Omarin… maailman pisimpään kissaksi? Omar on vaikuttava 120 cm pitkä ja painaa 14 kiloa!

Olet kenties huomannut… että kissat rakastavat pahvilaatikoita. Miksi ihmeessä? Minäpäs kerron… Kissat ovat luontaisia metsästäjiä, ja luonnossa ne etsivät pieniä, suljettuja tiloja, joihin piiloutua ja odottaa saalistaan. Pahvilaatikot tarjoavat samanlaisen turvallisuuden ja mukavuuden tunteen kesyille kissoillemme.

Kissoilla on noin 100 erilaista äännähdystä, koirilla vain noin 10. Miuuuuuuuuuuu.

Ensimmäinen kissa avaruudessa oli ranskalainen Félicette alias Astrocat vuonna 1963.

Painavin kissatoru on Maine Coon (6-11+ kg), kevyin Singapura (kevyimmillään n. 1,8 kg).

Ensimmäinen kissanäyttely järjestettiin Lontoossa vuonna 1871. Joo, kyllä. Jo 1800 luvulla.

Kissat näkevät unia.

Kissoilla on 230 luuta, kun ihmisillä niitä on vain 206. Kyllä, näin on.

Ja millainen on rakastunut uros… Noo… Naaraskissaa tavoittelevat uroskissat käyttäytyvät välillä hyvin oudosti – niiden tiedetään jopa tulleen alas savupiipusta!

Pituus hypyn mestareita ovat kissat. Kissat voivat hypätä pituuteensa nähden kuusinkertaisen matkan.

Ja arvaas mites kissat näkevät meidät? Kissat näkevät ihmiset suurina, hiuksettomina kissoina.

Netin hauskat kissavideot ovat niin suosittuja, että parhaiden esittelyä varten järjestetään vuosittain filmifestivaalit.

Itse asiassa en laita edes lukua, kuinka monta on nähnyt suosituimman hauskan kissavideon, niin moni. Ne ovat netin suosituimpia videoita. Valtavasti katsojia. Myös tämä runoilijatar fanittaa hauskoja kissavideoita. Suosittelen lämpimästi.

Minulla on siis kaksi, 2, kissaa. Liinu ja Bella.

Hauskoja kissavideoita en ole heistä julkaissut.

Liinusta voisi tehdä liven… Kuin suosittu norppa live oli aikoinaan netissä. Norppa vain lekotteli kivellä, harvoin edes liikkui. Ja ihmisiä keräsi tämä netin äärelle mukavasti.

Liinu on jo vanhus, lähinnä nukkuu ja syö.

Bella on puolestaan niin eloisa, että hänestä, jos tekisi hauskan kissa videon, niin videossa vilahtaisi vaan tassu, kun kissa kipaisisi kameraa pakoon. Ei onnistu. Istu, hymyile ja sano muikku paikoillaan. Bellaa kuvatessa, ei…

Kissat, ovat aarteita, todellisia helmiä.

En välitä julkisuudesta. Suloisessa tuhansien järvien maassa pääsee äärimmäisen helposti julkkikseksi. Osallistumalla tosi tv ohjelmiin tai vaikka juomalla coca colaa mahdollisimman nopeasti tv ssä. Onnistui sitten ennätys tai ei. Ja laulukilpailuita on liuta. En välitä julkisuudesta. En korista lehtien palstoja ilman syytä. Ja tästä huolimatta sinä, upea lukijani tiedät, että uusin runoteokseni on SÄDEHTIVIÄ LUMIHIUTALEITA, KIMALTELEVIA JÄITÄ.

Runojen kirjoittamisen lisäksi mm. maalaan.

Olen onnellisesti naimisissa, perheellinen.

Harrastan tanssia. Nuorena olen napannut pronssia tanssista…

En tiedä taittuisikos enää askeleet? (Tai tiedän… ei…)

Bailantinoa tanssin tanssitunneilla nykyisin.

Harrastan lukemista, olen elokuvateattereiden, kirjastojen ja taidegallerioiden, että kahviloiden suurkuluttaja.

Olen hyvä kokki. Kokkaan ja leivon. Joskus blogissani runouden kokkaus ohjeita ja reseptejä. Suussa sulavia, sellaisia.

Kokkaus ohjeet ovat sieltä… täältä. Leivonta ohjeita paperilappuselle kirjoiteltuna. Vuosien varrelta. Kerättynä. Ei harmainta aavistusta mistä. Ja olen muokannut myös reseptejä mieleni mukaiseksi.

Harrastan myös biljardia. En ole biljardi hai (vielä).

Omistan pubi tikkataulun. En ole haka (vielä).

Rakastan kaikkea kaunista… hyvää kahvia. Viisaita sanoja. Länkkäri leffoja. Ystäviäni, läheisiäni. Kissoja… ja punaista huulipunaa.

Uin läpi vuoden. Rakastan uimista, niin kuin merenneidot konsanaan. Meressä, joessa, avannossa, lähdevesilammessa, joessa.

Ammeet, paljut, porealtaat… a´vot.

Kuvassa ylivoimaisesti paras tapa rentoutua. Suosittelen.

Poimin tähän yhden tarinan opetuksen. Ja tarinan opetus menee näin, olkaas hyvä:

Voimme laittaa suodattimen päälle, mitä pahasta maailmasta ammennamme sydämeemme.

Maailmassa on lukuisia kauniita asioita, joilla voi ruokkia itseään.

Luettelenkos…

Runous.

Maaseudun rauha, kaupungin tapahtumakalenteri, kissat, kevät ja solisevat purot…tuoreista appelsiineista puristettu mehu. Suussa sulava sapuska, raikkaat aamut, tunnelmalliset illat, hillityn ruskea värisävy, kehut, tanssiminen, ystävällisyys, cappuccino, ruusut, muurinpohjaletut, kauneus, auringon lasku ja auringon nousu…

Monesti negatiiviset asiat saavat meidät unohtamaan kaiken kauniin, kuin auringon nousut ja laskut.

Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Nuotion loimu, onnensa kukkuloilla oleminen. Porealtaat, vohvelirauta, ja suussa sulavat vohvelit, kermavaahdolla & mansikka hillolla, heinäkuu, puutarhat…Saavutukset, kauneus, mahonki, timantit, lempimusiikki…uima-altaat, loma, kanelilla maustettu omenakastike… uiminen läpi vuoden, jopa avannossa… sininen taivas, miettiminen kesäisin, mitä kuviota mikäkin pilvi edustaa… nukkuminen…Piknikit, syysruskan väriloisto, palmut, orkideat, meri, suloiset tuhansien järvien maan järvet, laiturit…

Listaa voisi jatkaa loputtomiin…

Ja etenkin voit ruokkia itseäsi kauniilla runoilla.

Maailma on jäätävä, mutta voimme napsauttaa suodattimen päälle. Mitä sydämeemme ammennamme…

Näin kuului yhden tarinani opetus.

Tarjolla fiktiivisiä tarinoita, huikeine tarinan opetuksineen, olen tarinan kertoja.

tekstiilitaidetta unohtamatta,

kuulumisiani pois jättämättä 🙂

Kuulumisiani on blogissani runouden harvemmin. Blogini runouden on puhdas taidekanava. Ei päiväkirja.

Joskus blogissani sananen päivän polttavasta puheenaiheesta. Joskus, oi niin rakastamastani muodista.

Olen kirjoittanut blogimerkinnän meikillä vai ilman? Tämä runoilijatar on – totta vie – meikillä. Ja olen antanut meikkivinkkejä, kevät, kesä, syksy, talvi ihmisille.

Hiukset hyvin… kaikki hyvin.

Ja pitkät kynnet. 

Olen suvaitsevainen ja avarakatseinen. Sivistys on suvaitsevaisuutta.

Ja syvällinen ja sielukas olen myös. Rakastan kirkon alttaritauluja. Taidetta parhaimmillaan. Ja raamattu… on maailman luetuin kirja. Suurenmoinen, teos. Lähetystyö on sydäntäni lähellä.

Nuotion loimu ja rätinä vaatii aina tarinan, tarjolla tarinoita nuotion loimuun.

Tarinoissa kerrotaan milloin mistäkin; joskus kohotellaan kulmia, hullaannutaan onnen sirpaleista, kauniista kukista, kevät auringosta, keski- kesän kauneudesta… syysruskasta… tai sanoin kuvailemattoman kauniista puista lumiharsossaan…

Pohditaan olemassaolon syvimpiä merkityksiä ja hetkittäin ollaan… oi niin… ihanan pinnallisia.

Tarinoita tavallisen arjen parissa. Hetkittäin myös juhlaa ja lomia.

Runoilijattaren kirjoittamien fiktiivisten hahmojen avautumista kera muun tärkeän ja ei niin tärkeän.

Olen pitänyt runotaidenäyttelyt:

Kuun säteiden valaisema omena puun hohde

ja

Olen pitänyt, taiteiden yönä, runotaidenäyttelyn:

Silkkikankaisen kudelman tähtikuvioiset runolliset somistukset

että

runotaidenäyttelyn

Mausteisen, makea, aprikoosinen sumuverho… kietoutuu runouden kuiskaukseen… kaikuen aavikon yli.

Tekemääni hiekkapuhallettua lasia ja mm. tekstiilitaidetta on ollut yhteis taidenäyttelyissä.

Esirippu nousee, astu tarinoiden maailmaan…

Rakastan mökkeilyä.

Ja olen (ollut) innokas caravaanari. Nyt olen myynyt asuntovaununi. Ja vietän lomani muuten, kuin caravaanaillen… Mutta sydämein kätkee kauniita ja upeita caravan muistoja. Mitenkäs se yksi tarinan opetus menikään: Aika aikaansa kutakin.

Synnyin kesällä, kukkaloiston keskelle.

Lohikäärmeen vuonna. Kiinalaisen horoskooppimerkin mukaan lohikäärme on loistava. Ja huikea. IKÄVÄ KYLLÄ… EN USKO HOROSKOOPPEIHIN.

Edesmennyt äitini oli yksinhuoltajani. Minä hänen ainoa lapsi. Hän nukkui pois, kun olin nuori (aivokasvaimia oli hänellä). Olen siis nähnyt läheltä syövän. Syöpä runtelee. Tunnen valtavasti sympatiaa syöpäsairaita ja heidän läheisiään kohtaan. Sympatia ja empatia on hyvä taito elämässä. Syöpäyhdistys on sydäntäni lähellä.

Selkäyhdistys on myös upea, mielestäni. Vertaistukea, retkiä, teatteri vierailua, luentoja podcasteja tarjoaa mm. selkäyhdistys, noin muutaman asian mainitakseni. Usein minulle kuuluu kipeää selkää ja kantamisen iloa. Jos selkää ei rasita, sen kanssa pärjää. Jos rasitan, maksan kovaa ”huviveroa”.

Ystävät ja läheiset ovat minulle tärkeitä ja rakkaita.

Olen näytellyt myös näytelmässä. Yleisöä oli valtavasti. Roolihahmoni oli sokea.

Pidän myös (laadukkaista) elokuvista. Elokuva kanavia on liuta. Ja olen leffateattereiden suurkuluttaja. Tanssii susien kanssa on hyvä elokuva mielestäni. Kaikki pystinsä ansainnut leffa.

Olen myös suurien suunnittelija, ikuinen haaveilija. Ja jotkut unelmani toteutan myös.

Olen todellinen kotikissa. Viihdyn vallan mainiosti kotosalla. Minulla on kaunis ja viihtyisä koti.

Taidan viihtyä parhaiten kotosalla.

Arkeni koostuu kodin nurkkien kiillottamisesta ja mm. höyryävän lihapadan kokkaillusta.

Vapaa-aikanani mökkeilen mielelläni, matkustelen.

Matkustelu, se totta vie avartaa.

Olen käynyt mm. Turkissa, Riikassa, Lontoossa, Tukholmassa, Virossa ja Espanjassa useasti.

Olen Suomi hullu. Rakastan tuhansien järvien maatamme. Maalauksellisia maisemia. En voisi kuvitellakaan asuvani ulkomailla. En…

Meillä on häikäisevän hieno maa. Luonnon kauneus. Suloisessa tuhansien järvien maassamme. Ihan postikortti maisemat.

Olen herkkä ja hauras. Mutta ote yhdestä runostani ”herkkyytesi on voimasi.”

Olen hyvin naisellinen, nainen.

Rakastan tumman harmaata värisävyä.

Rakastan nukkumista. Olen todellinen prinsessa Ruusunen… Uni on tärkeää. Ilman unta ei voi edes elää. Nukutko tarpeeksi (noin 9 tuntia per yö)?

Minulla on omenapuu, minkä olen istuttanut. Ja vaalinut. Ja minkä sadosta olen omenapiirakkaa leiponut. Lukaises blogiani runouden pidemmälle. Blogini tarjoaa omenapiirakan leivonta ohjeen.

Kevät on hurmaava vuoden aika tämän runoilijattaren mielestä. Ja kesä.

Olen myös jouluhullu. Joulun tienoilla saatoit, upea blogini runouden lukijani… seurata joulu valmisteluitani. Blogissani runouden.

En ole erityisen sosiaalinen. Ihmisjoukossa, viihdyn sivummalla, kuuntelijan roolissa. ”Seinä ruusuna”. En viihdy huomion keskipisteenä.

Olen todennut runous on tehty luettavaksi, ei lausuttavaksi. Totuus tämänkin lauseen takana on se, että olen äärimmäisen ramppikuumeinen. Esiintymis kammoinen.

Olen realisti (en optimisti, en pessimisti).

Äänestän kyllä, en kerro ketä. Vain siten voi vaikuttaa. Äänestämällä. Arvostan heitä jotka tuovat työpaikkoja (työttömyys tilanne suloisessa tuhansien järvien maassamme on järkyttävä)… Arvostan hyvää lääketiedettä (sairaaloita ei saa lakkauttaa, vaan korkeatasoista lääketiedettä lisätä)… Arvostan tasa-arvoa… Arvostan korkeaa koulutusmahdollisuutta… Arvostan käytöstapoja ja hyvää luonnetta… Arvostan kulttuuria… Tarvitsemme leipää ja sirkushuveja… Nuoret ovat tulevaisuus ja toivo, vanhuksille hyvät vanhuuspäivät… Rasismille ei kiitos… Hyvä arki ja palvelut… Noin muutaman asian mainitakseni.

Olen siivous hullu. En pidä liasta. Rakastan kiiltävää, puhdasta pintaa. Minusta olisi tullut loistava siivooja. Olisin sädehtinyt ammatissani.

Olen siis taiteellinen, runollinen. Naisellinen… Rakastan auringon paistetta, kevättä. Koiria. Merenrantaa. Kukkaloistoa ja jauhelihakastiketta muussilla. Nukkumista, uimista. Maalauksellisia järvi maisemia… Noin muutaman asian mainitakseni.

Elämäni on seikkailun, arjen ja juhlan, suloinen sekoitus. Mixaus.

Tällainen nainen löytyy siis fiktiivisen runouden takaa.

Näissä tunnelmissa

näissä tunteissa

-Runoilijatar

Virpi Autio

(Virpi Veronica)

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

Lukemisiin.

Kulttuuri Runot, novellit ja kirjoittaminen