Kurpitsagnocchit
Kuulin, että kurpitsa on syksyn trendikasvis. Ostin edellispäivänä minäkin yhden kurpitsan ja kokeilin, että mitä siitä saisi aikaan. Päätin tehdä kurpitsa-saksanpähkinägnoccheja, kun resepti vaikutti hyvältä ja nopealta. No, ei niistä hyviä tullut. Gnoccheista tuli niin hillittömän pahoja, että ne ansaitsevat oman blogauksensa. Yleensähän pyrin raportoimaan täällä vain onnistumisia ja vähemmän onnistuneet kokeilut jäävät julkaisematta.
Kuten kuvastakin voi päätellä, eivät gnocchit olleet edes herkullisen näköisiä. Maulta odotin sentään jotain. Kokeilin kaikkea. Lisäsin taikinaan pecorinoa, suolaa ja pippuria ja uudestaan suolaa ja pippuria. Reseptin keittoaika, yksi minuutti, jätti gnocchit maultaan raaoiksi. Viiden minuutin keittoaika jätti edelleen gnocchit raaoiksi. Samoin kymmenen minuutin keittäminen. Luovutin. Lopulta söimme parit gnocchit pahimpaan nälkäämme.
Säästin kuitenkin loput gnocchit, sillä yksi keino oli vielä kokeilematta. Jos jotain olen hollantilaisilta oppinut, niin sen että mitä tahansa voi uppopaistaa. No, koitin sitä äsken. Maistoin ensimmäisestä ja totesin, että on tämä vähän parempi. Tyttöystäväni maistoi myös ja sanoi ”en ikinä sano näin sun ruoista, mutta yök”. En pahoittanut mieltäni. Söin itse kaksi ja loput menivät biojätteeseen.
Miten teillä, onko kellään toimivia kurpitsareseptejä perinteisten risottojen, keittojen ja piirakoiden rinnalle?
