Viime lauantaina valmistin kolmen ruokalajin italialaisen illallisen. Muru-kokemuksesta sisuuntuneena asetin itselleni ohjenuoraksi valmistaa mahdollisimman hyviä perusjuttuja, vain muutamista raaka-aineista ja ruoka-viini-yhdistelmiin keskittyen. Lisäksi tavoitteena oli saada illallinen valmiiksi 78 minuutissa. Sen aikaa kestää Sueden Singles-kokoelmalevy. Tultuani kaupasta laitoin levyn soimaan ja ryhdyin purkamaan ostoksia.

Valmistus alkoi tietysti pääruoasta, eli puikulaperunagnoccheista. En ollut aiemmin valmistanut gnoccheja. Jatkossa meillä syödään perunapalleroita varmaan useamminkin. Gnocchien seuraksi valmistin gorgonzolakastiketta. Perunoiksi käyvät mitkä tahansa jauhoiset perunat. Minä valitsin puikulat, tietty.

Ainekset (neljälle):
500 g puikulaperunoita
suolaa
mustapippuria
1 kananmuna
1,5 dl durumvehnäjauhoja
kourallinen saksanpähkinöitä
rucolaa
persiljaa

kastikkeelle:
n. 100g gorgonzolaa
2 dl kermaa
gnocchien keitinvettä
mustapippuria

Pese, kuori ja keitä perunat. Kaada kattilasta vesi ja pidä kattilaa vielä hetki kuumalla levyllä, että saat kaiken nesteen pois kattilasta. Muussaa perunat survimella tai sähkövatkaimella ja tämän jälkeen jäähdytä perunamassa vesihauteessa.

Valmista perunamasssasta kiinteä taikina lisäämällä siihen kananmuna, jauhot, suolaa ja mustapippuria. Vaivaa hetki käsin. Tämän jälkeen pyörittele taikina jauhotetulla pöydällä tangoiksi ja leikkaa siitä noin 1-2cm paloja, jotka voit muokata haluamaasi muotoon. Laita gnocchit sivuun odottamaan keittämistä. Jos et keitä kaikkia, voit pakastaa loput myöhempää keittämistä varten. Pääruoan voi valmistaa loppuun sen jälkeen kun alkuruoka on syöty.

Tässä välissä valmista jälkiruoka. Käytin Antti Vahteran reseptiä ”marjoja ja mascarpone-vaniljavaahtoa”. Puolitin määrän, koska jääkaapissa oli valmiiksi puoliksi syöty purkillinen mascarponea ja eihän meitä ollut kuin kaksi. Ei me mitään possuja olla. Pakastemarjat sekoitin annoksiin vasta jälkiruokamaljoissa.

Lopuksi valmista alkuruoka. Meillä se oli caprese-salaatti. Oleellisinta capresessa on käyttää buffalo-mozzarellaa ja kypsiä tomaatteja. Mausta basilikalla, suolalla, pippurilla, oliiviöljyllä ja balsamiviinietikalla. Ennen pöytään siirtymistä, kiehauta noin 2l suolattua vettä kattilassa ja jätä lämpimälle levylle. Jos olet tehnyt ruokaa sopivan rauhalliseen tahtiin, tässä vaiheessa Brett Anderson laulaa levyn päättymisen merkiksi kaihoisasti ”cause tonight we’ll go dancing, we’ll go laughing, we’ll get car sick”. Voit tietty kuunnella jotain ihan muutakin.

Capresen kanssa nautimme italialaista greco, fiano ja falanghina -rypäleistä valmistettua Triade Bianco Della Campaniaa (528427, 9,99€). Viinin avoin ja monipuolinen maku sopii upeasti melkein minkä vaan keveän ruoan seuraan. En ollut etukäteen täysin varma, mutta viini pärjäsi loistavasti myös capresen kanssa. On tosin huomautettava, että viini ei ollut ehtinyt täysin jäähtymään täyden jääkaapin vihanneslokerossa tuon 78 minuutin aikana, mutta pikaviilennys kylmävesihauteessa paikkasi tilannetta. 

Leipänä oli suosikkiani, Stockan viikunaleipää ja nopeasti valmistettua persiljabasilikavoita.

Kuumenna vesi uudelleen kiehuvaksi ja keitä gnoccheja vedessä noin 1-2 minuuttia vielä sen jälkeen kun ne ovat nousseet pintaan. Tällä välin paahda saksanpähkinöitä nopeasti kuumalla pannulla ja sen jälkeen valmista kastike yhdistämällä pannulla kerma, juusto ja pari ruokalusikallista gnocchien keitinvettä, joka suurustaa kastikkeen. Mausta pippurilla. Annostele gnocchit lautasen pohjalle, päälle kastike, saksanpähkinät ja tuoretta rucolaa ja persiljaa.

Gnocchien kanssa maistoimme niin ikään italialaista Regoloa (428697, 13,99€), joka todella räjäytti pankin. Kun gorgonzolan tuhti suolaisuus sai vastaansa viinin marjaisan, jopa nahkaisan maun, oli tuloksena riemunkiljahduksia. Viini on loistavaa sellaisenaankin, mutta ruoka-viini-yhdistelmä toi jotain uutta esiin molemmista.

Jälkiruoan kanssa emme juoneetkaan italialaista viiniä, vaan jalohomeinen Premium Noble Late Harvest (566374, 12,99) tuli Etelä-Afrikasta. Hapokkaan, mutta hunajaisen makean viinin tuoksu on enemmänkin hedelmäinen kuin marjaisa, mutta marjat ja mascarponevaahto toimivat silti viinin parina erinomaisesti. Jälkiruokaviinissä ei ole kuin 13,5% alkoholia, mutta viini kannattaa silti jäähdyttää ennen tarjoilua, se taittaa hyvin alkoholin makua ja tuo muutenkin viinin omat aromit paremmin esiin.

Sitten lähdettiinkin viettämään lauantai-iltaa, tanssimaan ja nauramaan ystävien seurassa.

PS. Kuvat ovat tällä kertaa kaikki tyttöystäväni ottamia.