Tekstaripalsta ja kritiikki, VI

Näin pääsiäisen aikaan sanomalehdet eivät ilmesty ihan joka päivä, joten ajattelin tyydyttää journalistista nälkää tekstaripalstapostauksella. Valon määrän kasvu ja kevään tulo onkin oivallisesti herättänyt kansalaiset kirjoittamaan tekstaripalstalle kaikenlaista sekoilua kiivaaseen tahtiin, mikä tietysti miellyttää itseäni.

Pyöräilijät ja kävelijät kauas pois keskustasta hyppimästä ja pyöräilemästä keskellä katua. autoilija

Jumalauta, kun joku kehtasi kävellä edestä niin, että piti hidastaa. Keskusta autoilijoille! Keskustaan lisää automarketteja ja moottoriteitä!

Yle Fem saa Yle veron rahaa suomenkielisiltä suurimman osan. Pieni vähemmistö ei tarvitse eri kanavaa. Se, että siirretään seurattavia ohjelmia kuten Arne Dahl-rikossarja Femille on kummallista. Vähemmistöllä on liian suuri valta valita ja ottaa ohjelmat suomalaisilta kanavilta Ylessä ja jättää se ”hömppä”. Joku tolkku

Voi jeesus. Se vähä, mitä ylipäänsä ymmärrän tästä tekstarista ei vakuuta. Miten Arne Dahlin siirtäminen Femille vaikuttaa yhtään mihinkään? Yhtä lailla sitä voi katsoa siltäkin kanavalta. Ellei ole joku periaatteellinen päätös, että Femiä ei voi katsoa. Olen myös vakuuttunut siitä, että suomenruotsalaiset jotenkin kollektiivisesti sanelevat Ylen ohjelmatarjonnan.

Tyylitajua Tampereen nimistä päättäville. Kuka haluaa asua Perä-Ruskossa? Ei ole vetävä nimi teollisuusalueellekaan. Hanu

Jos ei Perä-Rusko kelpaa paikannimeksi, niin kelpaisiko Paskolammi? Länsi-Teiskossa on Paskolammintie, johon kaikki paikalliset ovat kiintyneet. Riitta

Perä-Rusko-tekstari ja sen vastine. On varmasti järkyttävää, että paikannimistö jollakin tavalla liittyy todelliseen elämään. Tai että suurin osa paikannimistä on ihan historiallisia, eikä kaavoituksen myötä luotuja. Pasko/paskalammi on muuten Suomen järvinimien sarjassa kymmenen yleisimmän joukossa.

Miksi tietokonepelejä esitellään isosti sanomalehtien kulttuurisivuilla? Mitä tekemistä niillä on sivistyksen kanssa? Asko

No, Asko, niillä on aika paljon tekemistä sivistyksen kanssa. Ne ovat nykyajan teknologian mahdollistama interaktiivinen kulttuurimuoto, joka yhdistää kirjallisuutta, kuvataidetta ja elokuvaa. Tähän Aamulehden kulttuuritoimitus vastasi kyllä itsekin aika napakasti.

Jos naiset päättäisivät sodista, niitä ei syntyisi. Olisi vain maita, jotka pitävät mykkäkoulua. Nainen itsekin

Hihihi, näinhän se varmasti menisi! Hihihi.

Sitten vielä ”mitä helvettiä” -osaston valikoimaa:

Viisas raha ostaa Anttilan. Mikko moi

Lumikki ja seitsemän kääpiötä pitivät mielenkiintoisen satutunnin. minä1

Ei Hämeenkadun jalkakäytäviä tarvitse leventää. Kalkutassa tulevat toimeen metrin leveällä jalkakäytävällä. Hyvin sujui yhteiselo

Sasi ja Vapaavuori, ketkäs niitä hommia ovat vuosia hoitaneet? Me 12

Puheenaiheet Höpsöä Uutiset ja yhteiskunta

Maaliskuun kasvisruokavinkki: linssi-bataattikeitto

Havahduin eilen siihen tosiasiaan, että on huhtikuun toinen päivä, ja maaliskuun kasvisruokavinkki on vielä julkaisematta. Ja kirjoittamatta. Ja päättämättä.

Olemmehan me nyt kasvisruokaa tietenkin syöneet, niin kuin aina. Erityisesti maaliskuussa ruokahuolto tuntuu kuitenkin kulkeneen niitä samoja vanhoja ratoja. Oikein mitään uutta tai erityistä ei ole tullut kokeiltua. Mutta koska näiden kasvisruokavinkkien on tarkoitus olla jotain helppoa, aitoa ja tavallista, valinnaksi kohdentui meille tuttu ja läheinen linssi-bataattikeitto.

Kasvissosekeitoissahan ei ole mitään kummallista: Ne ovat varmasti monille enemmänkin liharuokaa suosiville niitä tuttuja kasvisruokia. Vinkkinä tässä reseptissä ovatkin ehkä lähinnä linssit, joita lisäämällä keitosta tulee vähän täyttävämpi. Oikeaoppisestihan sosekeiton kanssa syödään tietenkin raejuustoa, paitsi jos Ollilta kysytään. Minulla on kyllä sellainen tunne, että muutaman vuoden päästä hän saattaa olla tehnyt parannuksen tässäkin asiassa. Meni nimittäin muutama vuosi ja monen monta appiukon tekemää sosekeittosatsia ennen kuin Olli ylipäätään alkoi syödä sosekeittoja (muutenkin kuin hampaat irvessä miellyttämisen halusta). Ennen isäni päämäärätietoista sosekeittokokkailua Olli oli jättänyt keitot syömättä niiden ällöttävän koostumuksen vuoksi.

Tähän keittoon on saatu inspiraatiota Eeva Kolulta.

Linssi-bataattikeitto

n. 1/2 kg bataattia
n. 4 cm pala inkivääriä
1 tuore chili
2 valkosipulin kynttä
1-2 rkl öljyä (esim. oliivi-)
n. 2 tl curryjauhetta
n. 6 dl vettä
suolaa tai kasvisliemijauhetta
1 dl punaisia linssejä
2 dl ruokakermaa
1 limen mehu
tuoretta korianteria

Kuori bataatti, inkivääri ja valkosipulin kynnet. Pilko bataatti lohkoiksi ja inkivääri, valkosipulin kynnet ja chilipalko pienemmiksi paloiksi. Paista kasviksia kattilassa oliiviöljyssä ja lisää joukkoon myös curry. Huuhtele linssit. Lisää kattilaan vettä hieman enemmän kuin yleensä, eli niin, että bataatit peittyvät reilusti. Mausta suolalla tai kasvisliemijauheella. Kun vesi kiehuu, lisää joukkoon linssit. Anna kypsyä, kunnes bataatit ovat pehmenneet. Soseuta keitto ja lisää joukkoon ruokakerma. Mikäli keitto on vielä liian paksua, lisää vettä tai kasvislientä. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Anna keiton lämmetä uudelleen ja purista joukkoon yhden limen mehu. Tarjoile tuoreen korianterin kanssa.

linssibataatti.jpg

Glamööri sosekeitto on kuvattu tiskipöydällä liesituulettimen valossa. Huomaa keiton joukkoon rumasti soseutetut pakastimessa mössöksi muuttuneet korianterin lehdet.

Koti Ruoka ja juoma