pitkän tauon jälkeen..
Hei kaikki 10 lukijaani!
Olen pitänyt taukoa kirjoittamisesta energian puutteen takia. Hyvä kun sain kirjoittamisen alkuunkaan, niin jo lopetin. Nyt iski taas tarve tuulettaa kirjoituksen muodossa.
Arki on palannut ryminällä elämääni, vähän liiankin nopeasti jos minulta kysytään. Sain sairaseläkkeestä kielteisen päätöksen, joten puolikuntoisena oli vain palattava kouluun ja työelämään. Aluksi oli vaikeaa, mutta ajan kanssa ahdistus ja uupumus helpottivat ja elämä taas maistui arkineen päivineen.
Nyt olen taas huolissani omasta jaksamisestani, kun opinnot ovat loppusuoralla. Olen ollut työharjoittelussa Jorvissa ja nauttinut siellä olosta, mutta valtava väsymys ja ahdistus haittaavat joka päivä. Yksi syy tähän on ollut se, että tein samaan aikaan koulutehtäviä kaiken aikaa. Aina kun vain mahdollista olen ollut tietokoneella näpyttelemässä lähihoitajan tehtäviä, jotta pääsen harjoittelussa näyttöön.
Pelko, että uuvun taas on noussut mielessäni ja on iltoja kun olen itkenyt silkasta väsymyksestä. En vain voi luovuttaa, koska olisin silloin taas epäonnistunut. Itsetuntoni ei tätä kestäisi.
Opiskelijan budjetilla eläminenkää ei ole ollut helppoa ja rahahuolet ovat vain pahentaneet stressiä. Onneksi pääsee kohta taas palkalliseen työhön.
En tarkoita vain valittaa, mutta näin tunnen tällä hetkellä ja inhoan kuinka negatiivisuus on taas vallannut elämäni. Haluan olla positiivinen, mutta en vain jaksa. Se vaatii voimia, joita minulla ei juuri nyt ole.
Harjoittelua on enää neljä päivää. Tulen toisaalta kaipaamaan Jorviin takaisin, mutta toisaalta olen iloinen että se on kohta ohi ja olen askeleen lähempänä valmistumista.
Ehkä tulevaisuudessa pääsen takaisin Jorviin, kun minulle ehdotettiin, että hakisin kesätöihin. Olen selvästi hoitanut työni hyvin. Jotain positiivistä.
Aion antaa nyt aikaa itselleni ja löytää taas ilon elämääni. Ehkä seuraava postaus on positiivisenpi ja tsemppaavampi. Toisaalta sairauteen (masennus) kuuluu hyvät ja huonot hetket.
Jaksamista kaikille!
-H-